Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu

Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa on julkaistu vuonna 2023 kaikkiaan 32 kirjaa (12.12. mennessä). Joukossa on muun muassa opetuksessa käytettäviä kirjoja, tutkimusprojektien julkaisuja ja yhteistyökumppaneiden kirjoja eri tieteenaloilta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 2.1.2024]

Jatka lukemista ”Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu”

Avoin julkaiseminen ja kirjojen levinneisyys – mitä Helsinki University Pressin kartat kertovat?

Mitä avoimesti julkaistujen kirjojen levinneisyyskartat kertovat? Käsittelen aihetta Helsinki University Pressin (HUP) vuosien 2020–2022 latausten perusteella tehdyn kartan kautta. Vuoden 2022 loppuun mennessä HUPin kirjoja oli ladattu yli 100 000 kertaa, ja vähän yli puolet näistä latauksista tuli OAPEN- ja JSTOR-alustojen kautta. Koostimme näiltä alustoilta saatujen tietojen pohjalta kartan. Analysoin tässä blogitekstissä, mitkä tekijät vaikuttavat HUPin julkaisujen levinneisyyteen.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen ja kirjojen levinneisyys – mitä Helsinki University Pressin kartat kertovat?”

Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus

”Ei ole mitään syytä, miksei nettiarkiston ja overlay-lehtien yhdistelmää voisi laajentaa kaikille tieteenaloille ja säästää miljardeja euroja vuodessa. Tämä vapauttaisi tieteen tekemiseen valtavasti resursseja, jotka tällä hetkellä hukataan kaupallisten kustantajien voittoihin”, kirjoittaa kosmologi Syksy Räsänen artikkelissaan. Räsäsen mukaan tie kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin kulkee nykytilanteen tiedostamisen ja konkreettisten ratkaisujen kautta. Voittoa tavoittelematon timanttijulkaiseminen (diamond open access) merkitsee Räsäselle paluuta open access -liikkeen juurille.

Jatka lukemista ”Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”

Timanttimalli elää organisaatioiden tuesta – näin Helsingin yliopisto tukee kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista

Timanttimallinen avoin julkaiseminen (diamond open access) on noussut voimakkaasti esiin etenkin eurooppalaisessa keskustelussa, kun on etsitty keinoja kohti nykyistä kestävämpää julkaisukulttuuria. Timanttijulkaisemisessa ei makseta kirjoittajamaksuja, vaan julkaisemisen rahoitus tapahtuu yleensä organisaatioiden kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään eri keinoja, joilla Helsingin yliopisto rahoittaa timanttimallista julkaisemista, ja taustoitetaan ilmiötä laajemminkin HY-perspektiivistä.

Jatka lukemista ”Timanttimalli elää organisaatioiden tuesta – näin Helsingin yliopisto tukee kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista”

Avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyyttä halutaan parantaa – Helsingin yliopisto mukana OpenAPC-palvelussa

Ajantasaiset tiedot tutkimusorganisaatioiden maksamista avoimen julkaisemisen maksuista ovat avainroolissa, kun pyritään kohti taloudellisesti kestävämpää julkaisukulttuuria. Helsingin yliopisto liittyi viime vuonna kansainväliseen OpenAPC-palveluun, joka ylläpitää avointa open access -maksujen tietokantaa.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyyttä halutaan parantaa – Helsingin yliopisto mukana OpenAPC-palvelussa”

More transparency on open access pricing – University of Helsinki contributes to the OpenAPC service

Updated information on the open access fees paid by research organisations is key to moving towards a more financially sustainable publishing culture. Last year, the University of Helsinki joined the international OpenAPC service, which maintains an open database of open access fees.

Jatka lukemista ”More transparency on open access pricing – University of Helsinki contributes to the OpenAPC service”

Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä

Suomen Akatemia on ollut edelläkävijä siinä, miten tutkimuksen arviointia on viime vuosina kehitetty vastuullisen ja laadullisen arvioinnin suuntaan. Tutkijoille tämä arvioinnin kulttuurillinen muutos on näkynyt muun muassa viittausmetriikan painoarvon vähentymisenä ja tutkimustuotosten ja urapolkujen laadullisen arvioinnin korostumisena. Mitkä tekijät ovat johtaneet vastuullisen ja laadullisen arvioinnin käyttöönottoon, miten sitä käytännössä toteutetaan ja miten sitä edelleen kehitetään? Tiedeasiainneuvos Kata-Riina Valosaari ja tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta käsittelevät näitä kysymyksiä artikkelissaan.

Jatka lukemista ”Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä”

Kansalaistieteestä, tutkimustiedon käytöstä ja kotimaisesta tiedejulkaisemisesta – katsaus Think Open -blogin syksyn artikkeleihin

Think Open -blogissa on julkaistu syksyn aikana monipuolinen kokonaisuus tieteen avoimuutta eri puolilta tarkastelevia artikkeleita. Alla on tiivis katsaus syksyn tarjontaan.

Jatka lukemista ”Kansalaistieteestä, tutkimustiedon käytöstä ja kotimaisesta tiedejulkaisemisesta – katsaus Think Open -blogin syksyn artikkeleihin”

On citizen science, the use of research data and academic publishing in Finland – autumn round-up of the Think Open blog

During the autumn, the University of Helsinki’s open science blog Think Open has published a diverse selection of articles on the openness of science from different angles. Below is a brief overview of the offerings.

Jatka lukemista ”On citizen science, the use of research data and academic publishing in Finland – autumn round-up of the Think Open blog”