Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Sarjan ensimmäisissä osissa käsittelimme, mitä tutkimusaineistojen ja -datan hallinta on. Tässä osassa mietimme, miten aineistonhallinta on vuosikymmenien saatossa muuttunut ja millaisia vaikutuksia muutoksella on tutkimuksen tekemiseen.
Jatka lukemista ”Miksi hallita tutkimusaineistoja ja -dataa?”
”Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen”, toteaa vertaisarvioidun Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto. Casarotton haastattelu aloittaa juttusarjan, jossa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia avoimia lehtiä.
Opetus siirtyi Helsingin yliopistossa keväällä koronan tieltä pikavauhtia verkkoon, mikä on lisännyt myös avoimesti saatavilla olevan opetuksen määrää. Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan Helsingin yliopiston avoimen opetuksen kanavia (mm. Unitube, Youtube, Mooc), opetuksen avoimuuden toteuttamista ja peilataan opetuksen digiloikkaa keväällä järjestettyyn webinaariin, jossa aiheena oli oppimisen avoimuus ja avoimet opetusmateriaalit.
Jatka lukemista ”Koronasta digiloikkaan ja opetuksen avoimuuteen – poikkeusaika on avannut opetusta”
Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan tärkeimmät osatekijät ovat oman datan tunteminen ja kuvaileminen, eettisten ja oikeudellisten periaatteiden noudattaminen, datan suojaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen, arkistointiin, avaamiseen ja julkaisemiseen liittyvien työnkulkujen ymmärtäminen. Tässä Tunne datasi -artikkelisarjan osassa tarkastelemme lähemmin aineiston- ja datan hallinnan keskeisimpiä osatekijöitä ja niiden suhdetta tutkimuksen perinteisiin työnkulkuihin sekä osin myös kotiorganisaation tarjoamiin peruspalveluihin.
Jatka lukemista ”Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät”
Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.
Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”
Avointa Creative Commons -lisenssiä valitessaan tutkijalle ehdotetaan usein vaihtoehdoksi CC BY- tai CC0-lisenssiä riippuen siitä, onko kyse julkaisuista vai tutkimusaineistoista. Tämä blogipostaus kertoo, miksi näitä suositellaan, ja mitä tutkija valitsee, jos hän valitsee CC BY- ja CC0-lisenssin.
Jatka lukemista ”Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?”
Uusi artikkelisarja johdattaa tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan (RDM) perusteisiin. Tässä sarjan avausosassa kerrotaan, mitä RDM on, miksi se koskee jokaista tutkijaa ja miten RDM-elinkaari nivoutuu yhteen tutkimuksen elinkaaren kanssa.
Jatka lukemista ”Mitä on tutkimusaineistojen ja tutkimusdatan hallinta, RDM?”
Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.
Maantieteilijä ja tietokirjailija Markku Löytönen on pitkän linjan open access -aktiivi, jolle tieteen avoimuus on läpi työuran tarkoittanut julkaisuja laajempaa näkökulmaa. Tässä blogihaastattelussa professori emeritus kertoo tieteellisen julkaisemisen leireistä tiedeyhteisön sisällä, maantieteen alan OA-käytännöistä, avoimista oppimateriaaleista ja avoimen julkaisun perustamisesta.
Tarve laskennan läpinäkyvyyteen korostuu, kun datasta tulkitaan tietoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Algoritmien avoimuus vahvistaisi päätöksenteon luotettavuutta ja tieteellistä pohjaa, mutta muutos voi vaatia julkisuuslain päivittämistä. Datatieteen tutkija Leo Lahti tarkastelee artikkelissaan algoritmien avoimuuden toteuttamista sekä periaatteellisella että käytännöllisellä tasolla.
Jatka lukemista ”Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa”
Helsingin yliopisto