Helsingin yliopisto
Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.
16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset
Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.
Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon
Tutkimusprojektin lopputulos ei ole aina artikkeli, vaan se voi olla myös kirja tai artikkelikokoelma, jolle ei välttämättä ole tiedossa sopivaa open access -julkaisupaikkaa. Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Helda-julkaisuarkisto ja sen Helda Open Books -kokoelma tarjoaa tällaisissa tapauksissa hyvän vaihtoehdon: maksuttoman ja vakaan pitkäaikaisen säilytyspaikan, jossa aineistot ovat hyvin hakukoneiden haettavissa. Tästä blogiartikkelista löydät esimerkkejä Heldan käytöstä.
Avoimien lehtien Editori-palvelu opetuskäytössä – kokemuksia pilottihankkeesta
Helsingin yliopiston kirjasto on tarjonnut avoimille lehdille maksutonta Editori-palvelua jo muutaman vuoden ajan ja tällä hetkellä palvelussa on kahdeksan lehteä. Jo palvelun suunnitteluvaiheessa Editoria kaavailtiin myös opetuskäyttöön ja yksi pilottihanke asian tiimoilta onkin tehty. Tässä blogiartikkelissa, joka perustuu Liber Quarterly -lehdessä julkaistuun vertaisarvioituun artikkeliimme, tarkastelemme pilotista saatuja kokemuksia ja hahmotamme palvelun tulevaisuutta opetuskäytössä.
Jatka lukemista ”Avoimien lehtien Editori-palvelu opetuskäytössä – kokemuksia pilottihankkeesta”
Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?
Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.
Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”
Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”
Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?
Kirjoittajamaksuihin sisältyvä taustatyö ulottuu sopimusten neuvottelemisesta tutkijoiden rahoituspyyntöjen käsittelyyn ja neuvontaan sekä maksujen seurantaan. Helsingin yliopiston kokoisessa tutkimusintensiivisessä yliopistossa kirjoittajamaksuihin liittyvä työmaa ei ole vähäinen. Kirjaston tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä ja vapauttaa tutkijan aikaa maksuprosessista.
Jatka lukemista ”Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?”
Jo yli 70 prosenttia korkeakoulujen uusista tutkimusartikkeleista avoimesti saatavilla
Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on entistä yleisempää suomalaisissa korkeakouluissa. Yliopistojen raportoimien tietojen mukaan 71,7 % niiden henkilökunnan vuonna 2020 julkaisemista vertaisarvioiduista artikkeleista oli avoimesti saatavilla, joko kustantajan palvelussa tai julkaisuarkistoon rinnakkaistallennettuna versiona.
Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?
Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.
Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”
Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa
Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.