On todettu, että yhä useampi oppilas kokee motivaatioon ja oppimiseen liittyviä ongelmia koulussa. Motivaation tukemista voidaankin pitää yhtenä koulun keskeisenä tavoitteena. Olennaista on tiedostaa, että koulussa on eri tavalla motivoituneita oppilaita, jotka tulkitsevat oppimis- ja suoritustilanteet eri tavoin. Erilaisiin tulkintoihin ja tavoitteisiin voidaan kuitenkin nähdä vaikuttavan oppilaiden erilaiset ajattelutavat liittyen oppimiseen, älykkyyteen ja omiin kykyihin.
Tutkimuksessani opiskelumotivaatiota lähestyttiin tavoiteorientaatioiden näkökulmasta. Kyseessä on motivaatioteoria, jonka perusteella yksilöt eroavat sen suhteen kuinka he suuntautuvat oppimis- ja suoritustilanteisiin. Olennaista on, millaisia tavoitteita ja niiden seurauksia oppilas suosii. Osalle tärkeintä on oppia uutta tai menestyä. Joillekin tärkeintä on sen sijaan suoriutua muita paremmin tai välttää epäonnistumisia. Osa puolestaan pyrkii välttelemään koulutyötä ja selviytymään siitä mahdollisimman vähällä vaivalla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaisia oppimiseen ja älykkyyteen liittyviä ajattelutapoja eri tavalla motivoituneet oppilaat suosivat. Ajattelutapoja tarkasteltiin kasvun ja muuttumattomuuden ajattelutapojen (Mindsets) avulla. Ajattelutapojen taustalla on oletuksia siitä, voiko ihminen kehittää perusominaisuuksiaan vai ei. Kasvun ajattelutavan mukaan omia kykyjä ja älykkyyttä voi kehittää ahkeruuden ja vaivannäön avulla. Muuttumattomuuden ajattelutapa sen sijaan näkee älykkyyden ja muut yksilön ominaisuudet synnynnäisinä ja pysyvinä.
Tutkimuksen lähtöoletuksena oli, että eri tavoin motivoituneet oppilaat saattavat suosia myös erilaisia oppimiseen ja älykkyyteen liittyviä ajattelutapoja. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvun ajattelutavan tietoista opettamista kouluissa voidaan pitää yhtenä keskeisenä pedagogisena lähestymistapana, jolla uskotaan olevan vaikutusta oppilaiden motivaatioon ja oppimiseen.
Tässä tutkimuksessa käytettiin Mind the Gap-tutkimushankkeeseen kuuluvaa aineistoa. Aineisto koostui kuudesluokkalaisten oppilaiden (N= 761) kyselytutkimuksesta. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa pyrittiin tutkimushenkilöiden ryhmittelyyn sekä yhteyksien ja erojen tarkasteluun. Tavoitteena oli kuitenkin tilastollisen merkitsevyyden lisäksi arvioida tulosten sisällöllistä merkitsevyyttä ja avata aiheeseen uusia näkökulmia.
Tulokset osoittivat, että kuudesluokkalaisten oppilaiden tutkimusjoukosta oli löydettävissä eri tavoin motivoituneiden oppilaiden ryhmiä. Oppilaat olivat pääosin motivoituneet oppimis-, menestys- ja suorituskeskeisesti ja ajattelivat omista kyvyistään myönteisesti. Pieniä eroja ajattelutavoissa oli kuitenkin paikannettavissa. Tulosten perusteella voitiin havaita, että kaikista heikoimmin motivoituneet oppilaat suosivat myös kaikista vähiten oppimista tukevaa kasvun ajattelutapaa. Oppimista tavoittelevat oppilaat sen sijaan olivat omaksuneet eniten kasvun ajattelua. Suoritushakuisilla oppilailla puolestaan korostui muuttumattomuuden ajattelutapa. Sukupuolten erot todettiin kokonaisuudessaan hyvin vähäisiksi, mutta oppimiseen suuntautuneiden oppilaiden ryhmässä tyttöjen todettiin olevan yliedustettuina. Tutkimustulokset tukivat oletusta siitä, että kasvun ajattelutavan tukeminen koulussa saattaisi parantaa oppilaiden motivaatiota ja vaikuttaa siten myönteisesti myös oppimiseen.
Tekijä: Suvi Lehtinen
Työn nimi: Tavoiteorientaatioryhmien erot kasvun ja muuttumattomuuden ajattelutavoissa kuudesluokkalaisilla oppilailla