Yhteisopettajuus etäopetuksessa

Keväällä 2020 Suomen hallitus joutui toteamaan yhdessä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus linjasi 16.3.2020 lisätoimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli suojata väestöä sekä yhteiskunnan ja talouselämän toiminnan turvaaminen. Nämä lisätoimenpiteet pitivät sisällään muun muassa koulujen sulkemisen ja niissä olevan lähiopetuksen keskeyttämisen. Näin ollen suurin osa koululaisista ja opettajista joutui siirtymään etäkouluun. Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon opettajien töissä jaksamisesta ja kevään 2020 poikkeusolot nostivat taas aiheen pinnalle. Opettajat olivat täysin uuden edessä ja joutuivat kehittämään nopealla aikataululla uuden tavan opettaa.

Etäopetus on vaihtoehtoinen tapa lähiopetukselle, eli kasvokkain tapahtuvalle opetukselle. Sitä toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla esimerkiksi video-opetuksessa tai verkkokurssilla. Opetus voi olla joko kokonaan etänä tai osana monimuoto-opetusta.

Individualistinen työtapa voi olla jollekin mieluinen tapa opettaa, mutta se estää lähes täydellisesti tuen ja palautteen saamisen kollegoilta. Ennen yhteisopetuksen aloittamista onkin syytä pohtia omaa opetusfilosofiaansa. Tärkein kysymys on, onko valmis luopumaan autonomisesta työtavasta päästääkseen toisen pedagogin työskentelemään samaan tilaan. Yhdessä opettavat opettajat jakavat ne vastuut ja tehtävät, jotka opettaja yleensä hoitaisi yksin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tuntien suunnittelu, toteutus ja arviointi. Yhteisopettajuus työmuotona on monipuolinen keino antaa tukea sitä tarvitseville oppilaille. Se perustuu opettajien väliseen yhteistyöhön ja sillä tavoitellaan opetuksen monipuolistamista ja erityisen tuen mahdollistamista yleisopetuksen luokassa. Luokanopettaja voi toteuttaa yhteisopetusta yhdessä esimerkiksi erityisopettajan tai toisen luokanopettajan kanssa

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten yhteisopettajina toimivat opettajat toteuttivat etäopetusta kevään 2020 poikkeusoloissa. Lisäksi selvitin, mitä mahdollisia hyötyjä ja haasteita opettajat kokivat yhteisopettajuudesta etäopetuksessa. Tämän tutkimuksen kautta pyrin lisäämään tietoa ja ymmärrystä yhteisopettajuuden peruspilareista sekä etäopetuksesta.

Tutkimuksessani oli kolme tapausta, joista jokainen muodostui kahdesta yhteisopettajuutta toteuttaneesta luokanopettajasta. Kaikkien tapausten opettajaparit katsoivat järkevimmäksi jakaa oppilaansa kahteen erilliseen ryhmään. Kullakin opettajaparilla oli päivässä noin tunnin mittainen opetushetki videoyhteyden välityksellä. Tämän jälkeen yhteys jäi auki, jotta esimerkiksi tuen tarvitsijat pystyivät jäämään työskentelemään opettajan avustuksella. Kahdessa tapauksessa opettajat järjestivät luokalle myös vapaaehtoisia tapaamisia luokkahengen ylläpitämiseksi.

Kaikissa kolmessa tapauksessa opettajien kokemat hyödyt työparista olivat pitkälti samoja. Kaikki parit nostivat esille työn helpottumisen jaettujen työtehtävien ja kollegan tuen ansiosta. Kaksi tapausta toivat esille opettajien omien vahvuuksien hyödyn tiimityöskentelyssä. Kaksi tapausta korostivat myös jaettua vastuuta ja sen tuomaa helpotusta omaan työstressiin sekä suunnittelun helpottumista työparin myötä. Muita opettajilta esille tulleita hyötyjä oli arvioinnin helpottuminen sekä oman työskentelyn kehittäminen.

Työparista koettuja haasteita ei ilmennyt juurikaan. Tähän syynä voi olla muun muassa se, että yhteisopettajuutta tarkasteltiin juurikin etäopetuksen näkökulmasta. Myös se, että haastattelut toteutettiin parina saattaa vaikuttaa siihen, että isoimpia haasteita ei viitsitty tuoda esille toisen kuullen. Yksi tapaus ei keksinyt yhtään haastetta, jonka työpari olisi tuonut mukanaan etäopetuksessa. Yksi tapaus nosti esille satunnaiset erimielisyydet sekä työpuhelimen myötä tulleet lisätehtävät toiselle. Yksi tapaus koki, että tiedonvälittämisessä on tullut välillä haasteita ja siitä on seurannut muutamia väärinymmärryksiä. Kaikki opettajaparit kuitenkin korostivat, että mikään näistä edellä mainituista haasteita ei ole muodostunut kynnyskysymykseksi ja yhteisopettajuuden tuomat edut painavat vaakakupissa enemmän.

Tapauksia summatessa voidaan siis tämän tutkimuksen pohjalta todeta, että yhteisopettajuus nähdään hyvänä työtapana myös etäopetuksessa.

Tekijä: Janette Salo

Työn nimi: Tapaustutkimus yhteisopettajuudesta kevään 2020 etäopetuksessa – ”Tää oli nyt pelastus tänä keväänä et oli oikeesti se työpari”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *