Maahanmuuttotaustaiset nuoret jäävät useammin ilman toisen asteen koulutusta
Graduaiheeni pohjautuu ilmiöön, jossa maahanmuuttotaustaisilla nuorilla koulutuspolut keskeytyvät peruskoulun jälkeen useammin kuin suomalaistaustaisilla nuorilla. Aiemman tutkimustiedon valossa nämä nuoret joko keskeyttävät toisen asteen koulutuksen tai eivät jatka toiselle asteelle ollenkaan. He myös päätyvät tutkintoon johtamattomiin nivelvaiheen koulutuksiin useammin kuin suomalaistaustaiset nuoret. Osittain vuonna 2021 voimaan tullut oppivelvollisuuden laajeneminen vastaa toiselle asteelle siirtymättömyyden haasteeseen, sillä se velvoittaa kaikki alaikäiset jatkamaan opintoja peruskoulun jälkeen. Se ei kuitenkaan takaa, että toista astetta suoritettaisiin loppuun.
Tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät
Graduni keskittyy kahdeksan peruskoulun rehtorin, opon tai muun kouluhallinnon asiantuntijan haastatteluihin koskien maahanmuuttotaustaisten nuorten ohjausta, tukea ja nivelvaiheen piirteitä. Aihetta on siis lähestytty asiantuntijoiden näkökulmasta, ja tuloksissa kuvattu, millaisia haasteita he näkevät maahanmuuttotaustaisten nuorten siirtymissä olevan. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa olivat sosiaalisen liikkuvuuden, yhteiskuntaluokkien sekä Pierre Bourdieaun pääomien käsitteet. Haastatteluaineistojen analyysi tapahtui temaattisen sisällönanalyysin avulla.
Asiantuntijoiden käsityksiä koulutuspolkujen haasteista
Sisällönanalyysilla asiantuntijoiden puheista muodostui viisi eri maahanmuuttotaustaisten nuorten siirtymävaiheen haasteista puhuttaessa käytettyä pääteemaa. Nämä teemat olivat 1) kielitaito, 2) peruskoulun, nivelvaiheen ja toisen asteen tuki, 3) toiveet ja käsitykset, 4) suomalainen koulujärjestelmä, kulttuuri ja perhetaustat ja 5) yhteiskunta ja integraatio. Näiden teemojen pohjalta toteutettu teoriaohjaava analyysi tuotti kuusi tutkimustulosta, jotka kuvaavat asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, minkälaisia haasteita maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspoluilla on.
Ensinnäkin tulosten mukaan maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutussiirtymien haasteina ovat perheiden laaja-alainen kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman puute suhteessa suomalaisen keskiluokkaisen koulujärjestelmän kontekstiin. Lisäksi nuorten perheiden ja koulun näkemykset realistisista koulutusvaihtoehdoista eroavat usein toisistaan. Yhteishakujärjestelmä ei kannusta vaihtamaan kokeilun jälkeen toiselle alalle, minkä vuoksi maahanmuuttotaustaiset ovat erityisen haastavassa asemassa valinnan ja tuntemattomien koulutusmahdollisuuksien äärellä.
Tulokset viittaavat myös siihen, että Suomessa ei ole vielä selkeää räätälöityä jär- jestelmää kesken peruskoulun tai peruskouluiän ylittäneille maahan muuttaville lapsille, jol- loin heiltä odotetaan nopeampaa kielen ja peruskoulun oppimäärän haltuunottoa kuin muilta maahanmuuttotaustaisilta. Lisäksi lukiokoulutus näyttäytyi asiantuntijoiden mukaan olevan monien maahanmuuttotaustaisten saavuttamattomissa. Ammatillisessa koulutuksessa taas kielelliseen ja kotoutumista edistävään erityistukeen resurssit nähdään riittämättöminä, mikä johtaa siihen, että ammatillisen tutkinnon saatuaan moni siirtyy heikoilla valmiuksilla työelämään.
Tulokset ovat erityisen kiinnostavia tällä hetkellä ajankohtaisten oppivelvollisuuden laajenemisen sekä syksyllä 2022 voimaan astuvan tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA-koulutuksen kannalta. Maahanmuutto on keskeinen ja alati kasvava tekijä yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja koskee vahvasti myös koulutuksen järjestämistä. Tulevien uusien maahanmuuttajien koulutuksen järjestämisen lisäksi on pohdittava, mitkä rakenteelliset tekijät jättävät Suomessa syntyneet ja varttuneet maahanmuuttotaustaiset suomalaiset nuoret edelleen jälkeen lukiokoulutuksesta ja korkeakoulutuksesta suhteessa suomalaistaustaisiin nuoriin.
Jenna Kiiskinen
”Aika usein niitten vanhempien toive jo alakoulussa on se, että meidän lapsesta tulee lääkäri” – Asiantuntijoiden käsityksiä maahanmuuttotaustaisten koulutuspoluista