Oppimisen itsesäätely Opin kyllä -interventiossa

Taustaa

Tutkielman tutkimustehtävä oli analysoida kasvun ajattelutavan pedagogiikkaa hyödyntävää Opin kyllä -opintojaksoa. Kasvun ajattelutavan pedagogiikassa tärkeää on muunmuassa huomioida oppilaiden kokonaisvaltainen kasvu, yksilölliset tarpeet sekä kiinnittää huomiota jokaisen oppimisen mahdollisuuksiin lähtötasosta riippumatta. Kasvun ajattelun pedagogiikan ominaisuudet perustuvat Carol Dweckin (2000, 2006) kehittämään teoriaan kasvun ajattelutavasta sekä sen vastaisesta muuttumattomasta ajattelutavasta. Opin kyllä -opintojakso nimensä mukaisesti pyrkii muuttamaan oppilaiden asennetta ”Minä opin kyllä” -ajatteluun, jolloin haasteiden tai vaikeuksien kohdalla he eivät luovuttaisi.

Oppimisen itsesäätely on Barry Zimmermanin (2000) kehittämä oppimista kuvaava teoria, joka yhdistää yksilön ajatuksia, asenteita, tunteita ja toimintoja ajallisesti syklisissä vaiheissa, jotka ilmenevät ennen oppimista, sen aikana tai sen jälkeen. Oppimisen itsesäätely kokoaa yhteen ominaisuuksia, joita on taitavilla oppijoilla, ja on vahvasti yhteydessä oppijan omaan itseohjautuvuuteen ja vastuunottamiseen.

Uudessa, vuonna 2016 käyttöönotetussa perusopetuksen opetussuunnitelmassa alakoulussa korostetaan oppimaan oppimista sekä vastuunottamista ja itseohjautuvuutta omassa oppimisessa. Opettajien ollessa yhä kuormittuneempia ja omaavan yhä vähemmän aikaa varsinaiseen opettamiseen, oppilaiden oma kyky oppia pienemmällä ohjauksella nousee koulussa suureen rooliin. Yhä useampi opettaja kaipaisi konkreettista tukea omaan työhönsä. Huolta koulusta aiheuttaa myös esimerkiksi laskevat PISA-tulokset ja oppilaiden huonovointisuus. Tutkielman tavoitteena on kolmannella luokalla toteutetussa Opin kyllä -opintojaksossa ilmenneiden kasvun ajattelun pedagogiikan ja oppimisen itsesäätelyn yhteyden tutkiminen, jotta voisi nähdä onko opintojaksolla viitteitä oppilaiden oppimisen sekä opettajien työn tehostamiseen.

Tutkielman toteuttaminen

Opin kyllä -opintojaksosta tutkielman aineistoksi muodostui koostevideot, joissa oli noin viiden minuutin tiivistelmät tunneista, sekä tutkijan ja opettajan kommentteja opetusjaksosta. Videoita ja niiden litteraatteja analysoitiin ATLAS.ti -tietokoneohjelmalla. Teorialähtöisen laadullisen sisällönanalyysin tavoitteena oli selvittää, miten kasvun ajattelun pedagogiikan sekä oppimisen itsesäätely ilmenevät opetusjaksossa. Analyysin perusteella merkittäväksi muodostui opintojakson yksittäisissä opetushetkissä ilmenevät teoriat, sekä niiden esiintyvyys koko opintojaksoa tarkastelemalla.

Tutkielman tulokset

Keskeisimmpien tulosten mukaan se, miten ne ilmentävät on hyvin monitulkintaista. Suurin syy teorian ilmentymiselle oli sisällölliset valinnat opintojaksolla. Tulokset myös täsmentävät kahden käsitellyn teorian eri lähtökohtia, kasvun ajattelun pedagogiikan keskittyessä opetukseen, kun taas oppimisen itsesäätely yksilön oppimiseen. Vaikka molemmat teoriat perustuvat ovat sosiokognitiivisen teoreettiseen taustaan, lähtökohtien ero tekee niiden vertailun opetustilanteessa hankalaksi ja monitulkintaiseksi.

Kasvun ajattelun pedagogiikassa asenteelliset ominaisuudet eivät ilmenneet juurikaan, vaan tulokset painottivat varsinkin oppilaan prosessikeskeisen ajattlun tukemista, missä tärkeänä nähdään vaikeudet oppimisen mahdollistajana, vaivannäkö oppimisessa sekä erilaiset strategiat oppimisessa. Oppimisen itsesäätelyn osat esiintyivät opintojaksolla tasaisemmin. Opetushetkissä teorioissa yhteistä oli varsinkin oppimisen aikainen toiminta ja oppijan tietoiset päätökset oppimisen lisäämiseksi.

Johtuen aineistona olevien koostevideoiden lyhyydestä sekä leikkauksesta, tulokset ovat kuitenkin hyvin suuntaa antavia. Tulosten mukaan teorioilla kuitenkin on yhteyksiä, ja aiheiden tutkimusten perusteella voi olettaa opintojakson olevan hyvä lähtökohta oppimisen itsesäätelyn kehittymiselle. Opin kyllä -opintojakson kaltaisia interventiojaksoista voisi siis olla hyötyä oppilaiden oppimisen ja opettajan opetuksen tukemiseen. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin aiheesta lisää. Varsinkin pidempiaikaiset tutkimukset olisivat tarpeellisia, jotta opetusta ja oppilaiden asenteita ja oppimista koskevat päätelmät olisivat luotettavampia.

 

Tuomo Kaljunen

Oppimisen itsesäätely kasvun ajattelutavan pedagogiikassa
–Tapaustutkimus kolmannen luokan Opin kyllä -opintojaksosta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *