Tutkimuksen taustaa
Kasvisruokailu on trendikästä, ilmastoystävällistä ja usein terveydelle edullista. Vastakkaisesti liharuoalla on usein kasvisruokaa enemmän kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, tuotantoeläinten hyvinvointiin sekä ihmisten terveyteen. Siitä huolimatta lihaa kulutetaan edelleen yli suositusten, eikä suurin osa suomalaisista ole valmiita luopumaan lihansyönnistä kokonaan. Pieniä merkkejä maltillisemmasta lihankulutuksesta on kuitenkin nähtävillä, sillä suomalaisten lihankulutus on kääntynyt hitaaseen laskuun vuoden 2018 jälkeen. Lisäksi markkinoille on tuotu runsaasti uusia kasvipohjaisia tuotteita, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa osaksi suomalaista elintarviketarjontaa. Kasviproteiinivalmisteiden tarjonnan lisääntyminen on ilmiönä melko uusi, jonka vuoksi sen vaikutuksia suomalaisten arkiruokailuun on tutkittu vielä verrattain vähän. Sen sijaan kasvissyönti ja lihansyönnin vähentäminen on ollut tutkijoiden kiinnostuksen kohteena jo pidempään ja niistä löytyy kattavasti tutkimustietoa.
Tutkimuksen toteutus
Tekemässäni Pro Gradu tutkielmassa selvitän suomalaisten ruokapäivän kuvausten avulla millaisia merkityksiä liha ja sitä korvaavat tuotteet saavat osana suomalaisten arkista syömistä ja minkälaisia muutoksia lihan ja kasviproteiinien käytössä on tapahtunut vuosien 2013 ja 2020 välillä. Lähestyn aihetta laadullisella tutkimusotteella, joka sisältää suuren aineistokoon vuoksi myös määrällisiä piirteitä. Tutkimukseni aineisto on kaksiosainen; ensimmäinen osa-aineisto sisältää 485 ruokapäivän kuvausta vuodelta 2013 ja toinen osa-aineisto sisältää 445 ruokapäivän kuvausta vuodelta 2020. Pääasiallinen aineistojen analyylimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksen perusteella suurin osa vastaajista käyttää lihaa osana arkiruokailua. Sen sijaan kalaa ja kasviproteiineja kulutetaan maltillisesti. Vuoden 2013 ja 2020 välillä kuluttajien lihan ja kalan käyttö näyttää kuitenkin vähentyneen sekä kasviproteiinien käyttö näyttää lisääntyneen ja monipuolistuneen. Lihan käyttöä ylläpitävinä tekijöinä pidettiin lihankäytön normaaliutta ja mukavuutta. Sen sijaan lihankäytön vähentämiseen johti usein halu syödä terveellisemmin, ekologisemmin ja eettisemmin. Lisäksi vuoden 2020 aineistossa kasvisruokaa valittiin sen helppouden ja maun vuoksi.
Tämän tutkimuksen perusteella muutos kohti kasvisvoittoisempaa ruokavaliota on tapahtunut vastaajien keskuudessa vaivattomasti ja luonnollisesti. Suurin osa vastaajista kuuluu lihaan liittyvien arvojen ja kulutustottumusten puolesta ääripäiden välimaastoon eli suurin osa vastaajista kulutti lihaa maltillisesti ja suhtautui siihen neutraalisti. Sen sijaan kasvisruokavalioon sekä ruokavalion kasvispainotteisuuteen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Useat vastaajat kertoivat haluavansa tulevaisuudessa vähentää erityisesti punaisen lihan käyttöä sekä lisätä kasviksia ja kasvispainotteisuutta.
Tutkimukseni hyödynsi aineistona ruokapäivän kuvauksia, joka on uudenlainen lähestymistapa liha- ja kasvisruokailun laadulliseen tutkimiseen. Tutkimukseni tuottaa myös uudenlaista tietoa uusista kasviproteiinivalmisteista, joita on aiemmin tutkittu verrattain vähän. Tutkimukseni tuottama tieto lisää ymmärrystä suomalaisten kasviproteiinien käytöstä sekä joustavasta kasvispainotteisuudesta ruokavaliossa. Tulevaisuudessa yhä laajempaa tutkimustietoa on mahdollista hyödyntää sekä poliittiseen päätöksentekoon että elintarviketuotekehittelyyn.
Niina Silander
”Joka kesä on saatava muutama grillimakkara”
Liha- ja kasvisruoan saamat merkitykset suomalaisten ruokapäivän kuvauksissa vuosina 2013 ja 2020