Teoriasta käytäntöön – diskursseja feministisestä pedagogiikasta

Tutkimuksen tausta 

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee feminististä pedagogiikkaa ja siitä käytäviä diskursseja, sen mahdollisuuksia ja tarpeellisuutta. Feministinen pedagogiikka ottaa huomioon feministisen teorian kysymyksenasettelut sukupuolesta ja muista risteävistä eronteoista, näiden yhteen kiertymistä ja vaikutuksista sekä vallasta ja tiedon paikantuneisuudesta. Koulutukseen on paikannettu monia syrjinnän ja kuulumattomuuden kokemuksia ja se myös uusintaa yhteiskunnassa vallitsevia rakenteita, valta-asemia ja hierarkioita sekä epätasa-arvoa tuottavia käytänteitä. Jokainen koulutuksen toimija on samalla tavalla sisällä näissä rakenteissa, jolloin mahdollisuudet muutokseen vallassa tarjoutuvat toisinajattelun avulla. Feministinen pedagogiikka tarjoaa työkaluja ajatella toisin ja kysyä uudenlaisia kysymyksiä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen haastateltiin kuutta eri koulutusasteilla toimivaa opettajaa, jotka hyödynsivät feministisen pedagogiikkaa opetuksessaan. Lisäksi heillä kaikilla oli akateemisia opintoja nais- tai sukupuolentutkimuksen ja/tai feministisen pedagogiikan kurssitarjonnasta. Aineisto analysoitiin laadullisesti diskurssianalyysin menetelmin. Tutkielman tekemiseen vaikuttivat feministisen tutkimuksen tekemisen suuntaviivat ja käsitteellistykset.

Tulokset ja johtopäätökset

Feminististä pedagogiikkaa hyödyntävät opettajat kuvasivat sitä työkaluna ja ajattelun tukena, josta yhdeltä feministisestä pedagogiikasta kirjoittavalta teoreetikolta lainattiin yhtä ja toiselta toista sovittaen sitä omiin opetuksen tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaksi. Feministinen pedagogiikka tarjosi uusia näkökulmia ja tapoja käsitellä aiheita, jotka valtadiskurssi jättää huomiotta. Se konkretisoituu vastadiskurssina, jonka kautta kyseenalaistetaan, kritisoidaan ja pyritään muuttamaan koulutuksessa vallitsevia valtasuhteita ja sisäistettyjä normeja ja toimintatapoja. Feministisen pedagogiikan mahdollisuudet liittyivät siihen, millaisia asioita nostettiin käsittelyyn, mutta myös tapoihin käsitellä niitä. Mahdollisuuksiin sisältyvät myös epäonnistumiset, jolloin ennalta suunniteltu tilanne ottaa ennalta arvaamattoman suunnan ja johtaa opettajan näkökulmasta epätarkoituksenmukaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Feministisen pedagogiikan mahdollisuudet tarjoavat myös väyliä jakaa valtaa luokkahuoneessa tasaisemmin. Sitä tarvitaan ravistelemaan koulutuksessa sisäänrakennettuja epäkohtia, ottamaan huomioon niin sukupuolen kuin muut erot ja näiden vaikutukset sekä hierarkioita tuottavat käytännöt. Niin ikään kyseenalaistamaan kaiken neutraalina ja epäpoliittisena esitetyn, kun todellisuudessa valta on kietoutunut niin puhujan asemaan, mutta myös siihen, mitä pidetään merkittävänä tai tärkeänä tietona.

Sanni Korhonen

Teoriasta käytäntöön – diskursseja feministisestä pedagogiikasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *