Sosioemotionaaliset taidot tukivat nuorten motivaatiota ja hyvinvointia koronapandemian aikana

Johdanto

Koronapandemia toi nopeasti muutoksia nuorten koulunkäyntiin. Kaikki nuoret eivät ole reagoineet muutoksiin samalla tavalla. Huolestuttavaa on, että Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan erityisesti yläkouluikäisten tyttöjen uupumusoireet ovat lisääntyneet koronapandemian aikana. On siis tärkeää löytää oppilaiden hyvinvointia ja opiskelumotivaatiota tukevia keinoja. Pro gradu -tutkielmassani tutkin 8-luokkalaisten sosioemotionaalisia taitoja, ja niiden merkitystä oppilaiden kouluhyvinvoinnille koronapandemian aikana.

Kouluinto

Oppilaiden hyvinvointi, oppiminen ja motivaatio ovat toisiaan tukevia tekijöitä. Oppilaat, jotka kokevat paljon kouluintoa, näkevät koulunkäynnin merkityksellisenä, sitoutuvat koulunkäyntiin ja nauttivat siitä. Kouluinto tukee koulumenestystä ja on yhteydessä myös laajempaan hyvinvointiin ja terveyteen. Kouluinto muokkautuu kouluvuosien aikana, ja sen kehittymistä voidaan tukea.

Sosioemotionaaliset taidot

Sosioemotionaalisia taidot ovat joukko erilaisia taitoja. Tutkielmassani tarkastelin neljää keskeistä sosioemotionaalista taitoa OECD:n määrittelemästä 15 taidosta: akateemista kimmoisuutta, sinnikkyyttä, uteliaisuutta ja yhteenkuuluvuudentunnetta.

Akateeminen kimmoisuus on kykyä toipua koulunkäyntiin liittyvistä pettymyksistä, kuten huonoista arvosanoista. Sinnikkyys on kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn vaikeidenkin tehtävien parissa. Älyllinen uteliaisuus on kiinnostusta uusien asioiden oppimiseen ja kehittämiseen. Yhteenkuuluvuudentunne tarkoittaa, että oppilaat kokevat saavansa tukea luokkakavereiltaan.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen osallistui 1364 8-luokkalaista Helsingin alueen kouluista syksyllä 2020 osana Bridging the gaps-tutkimushanketta. Oppilaat täyttivät kyselylomakkeen. Pro gradu -tutkielmassani käytin lomakkeen vastauksia, jotka kuvasivat oppilaiden akateemisen kimmoisuuden, sinnikkyyden, uteliaisuuden, yhteenkuuluvuuden tunteen ja kouluinnon määrää.

Tavoitteena oli tunnistaa tilastollisin menetelmin oppilaiden sosioemotionaalisia taitoja kuvaavia profiileja. Tämän jälkeen tutkin, erosivatko eri profiileihin kuuluvat oppilaat toisistaan kouluinnon suhteen.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätelmät

Aineistosta voitiin tunnistaa neljä sosioemotionaalisten taitojen profiilia: akateemisesti kimmoisten ja yhteenkuuluvienprofiili (30%), alhaisten taitojen profiili (27%), sinnikkäiden, uteliaiden ja yhteenkuuluvien profiili (23%) ja korkeiden taitojen profiili (20%). Profiilit osoittavat, että oppilaat eivät olleet yhtenäinen ryhmä sosioemotionaalisten taitojen suhteen koronapandemian aikana.

Korkeiden taitojen profiiliin kuuluvilla oppilailla oli eniten ja alhaisten taitojen profiiliin kuuluvilla oppilailla oli vähiten kouluintoa. Tulokset osoittavat, että oppilaat, joilla oli paljon sosioemotionaalisia taitoja, kokivat enemmän kouluintoa kuin oppilaat, joilla oli vähän sosioemotionaalisia taitoja koronapandemian aikana.

Pohdinta

Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että sosioemotionaaliset taidot ovat tukeneet yläkoululaisten hyvinvointia ja motivaatiota koronapandemian aikana. Lisäksi tutkielmani lisää ymmärrystä yläkouluikäisten sosioemotionaalisista taidoista koronapandemian aikana. Tällä on merkitystä, jotta kaikkien nuorten taitoja osataan tukea. Tarvitaan kuitenkin laajempaa tutkimusta nuorten sosioemotionaalisista taidoista sekä siitä, miten sosioemotionaaliset taidot ovat kehittyneet pandemian pitkittyessä ja sen jälkeen.

Sosioemotionaalisia taitoja voidaan tukea nuoruusiässä. Tutkijoiden ja koulujen välisellä yhteistyöllä voidaan löytää yhdessä opettajien kanssa toimivia, koulun arkeen sopivia keinoja. On varmistettava, että kouluissa riittää jatkossakin päteviä opettajia, jotka osaavat tukea nuorten hyvinvointia ja motivaatiota. Opetussuunnitelman päivityksessä tulisi huomioida, että oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen tukemista koskevat tavoitteet toteutuvat myös uusissa opetusmuodoissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Oppilaat, joilla on paljon sosioemotionaalisia taitoja, pärjäävät myös poikkeuksellisina aikoina. Me kaikki tarvitsemme sosioemotionaalisilta taidoiltaan vahvoja nuoria, joilla on keinoja selvitä ja yhdessä ratkaista vaikeita tilanteita.

Ida Huttunen

Sosioemotionaalisten taitojen profiilit ja kouluinto peruskoulun 8-luokkalaisilla oppilailla koronapandemian aikana

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *