Millaisia representaatioita kulttuurisesta moninaisuudesta luodaan nykypäivän suomalaisessa lasten kuvakirjallisuudessa? – Tutkielmablogi

Tutkimuksen lähtökohdat

Maailman muuttumisen ja kasvavan kansainvälistymisen myötä Suomessa on enemmän moninaisista kulttuurisista taustoista tulevia lapsia kuin koskaan aiemmin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet lastenkirjallisuuden ja tarkemmin ottaen kuvakirjojen sekä niissä esitettyjen representaatioiden merkityksellisyyden lapsille. Moninaiset representaatiot voivat esimerkiksi edistää tietoisuutta ja muiden arvostamista sekä antaa vahvistusta lasten itsetunnolle ja identiteetille. Näin ollen on tärkeää esittää suomalaisissa kuvakirjoissa representaatioita monenlaisista kulttuurisista taustoista tulevista lapsista.

Tämän ajatuksen pohjalta tutkimuksen tehtäväksi muodostui kulttuurisen moninaisuuden representaatioiden tarkastelu 2020-luvun taitteen suomalaisessa lasten kuvakirjallisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli laajentaa suomalaisen lastenkirjallisuuden ja erityisesti kuvakirjallisuuden tutkimuskenttää.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen aineisto koostui Veera Salmen kirjoittamasta ja Elina Warstan kuvittamasta Päiväkoti Heippakamu -kirjasarjasta, johon kuuluu neljä vuosina 2016-2020 ilmestynyttä kuvakirjaa. Kirjat valikoituivat tutkimusaineistoksi niiden julkaisuajankohtansa vuoksi sekä siksi, että niissä on monia kielellisiltä, etnisiltä ja muuten kulttuurisilta taustoiltaan moninaisia hahmoja.

Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistoa analysoitiin tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen ja tutkimuskysymyksiin pohjaten.

Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:

Millaisin keinoin henkilöhahmojen kulttuurista moninaisuutta tuodaan esille kirjasarjassa Päiväkoti Heippakamu?
Millaisia representaatioita kirjasarjassa Päiväkoti Heippakamu luodaan henkilöhahmojen kulttuurisesta moninaisuudesta?
Millaista kokonaiskuvaa nämä representaatiot luovat kulttuurisesta moninaisuudesta?

Tutkimustulokset

Aineistona toimivassa kirjasarjassa esitettiin kulttuurista moninaisuutta pääosin kuvituksen avulla kuvaamalla henkilöhahmojen ulkonäköä ja etnistä taustaa. Myös tekstissä oli viitteitä kulttuurisesta moninaisuudesta lähinnä moninaisten nimien ja monikielisyyden esiintymisen muodossa. Kirjasarjassa kulttuurista moninaisuutta ei siis juurikaan käsitelty.

Kirjasarjassa luotiin representaatioita monen näköisistä ja monenlaisista kulttuurisista sekä etnisistä taustoista tulevista lapsista. Monenlaiset lapset esitettiin yhtä tavallisena osana suomalaista yhteiskuntaa. Joissakin representaatioissa, lähinnä kuvituksessa, oli havaittavissa jonkin asteista kaavamaisuutta ja stereotyyppisyyttä. Suurimmaksi osaksi kirjasarjan representaatiot olivat kuitenkin myönteisiä, joten ne luovat myönteistä kuvaa myös yleisesti ottaen kulttuurisesta moninaisuudesta.

Tutkimustulokset noudattelivat suurelta osin aiempaa tutkimusta, mutta erityisen moninaisten representaatioiden ja kulttuurisen moninaisuuden normalisoinnin myötä kirjasarja Päiväkoti Heippakamu voi toimia tulevien kuvakirjojen eräänlaisena suunnannäyttäjänä kulttuurisen moninaisuuden kuvaamisessa.

Anni Matikainen

Kulttuurisen moninaisuuden representaatioita 2020-luvun taitteen suomalaisessa lasten kuvakirjallisuudessa

Vastaa Peruuta vastaus