Tutkimuksen taustaa
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, millä tavoin luvut ja numerot näyttäytyivät ensimmäisen luokan oppilaiden omavalintaisissa leikeissä ja peleissä koulupäivän aikana. Aiempien tutkimusten mukaan leikki innostaa ja motivoi lasta sekä leikissä on useita oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että alle kouluikäisten lasten vapaaseen leikkiin sisältyy paljon monenlaista matematiikkaa. Matematiikan sisältymistä kouluikäisten lasten leikkiin sen sijaan lienee tutkittu vähän. Tämä on mahdollisesti ensimmäinen tutkimus, joka tutkii lukujen ja numeroiden ilmenemistä ensimmäisen luokan oppilaiden omavalintaisissa leikeissä ja peleissä. Lapsilla on paljon ja hyvin erilaista matemaattista osaamista jo ennen koulun alkua. Matematiikan oppiminen koulussa rakentuu tämän aiemman osaamisen päälle. Perusopetuksen opetussuunnitelma ohjaa ottamaan tämän osaamisen ja lasten omat kiinnostuksen kohteet opetuksen lähtökohdaksi. (POPS, 2014) Tulevana luokanopettajana halusin ymmärtää paremmin, miten oppilaiden omia leikkejä ja kiinnostuksen kohteita sekä leikillisyyttä voisi huomioida matematiikan opetuksessa koulussa. Lukukäsite on ensimmäisen luokan matematiikan keskeistä sisältöä. Sen vuoksi valitsin matematiikan eri sisällöistä luvut ja numerot leikeissä ja peleissä tarkastelun kohteeksi tutkimuksessa.
Tutkimuksen toteutus
Toteutin tutkimuksen kohdistettuna etnografiana. Aineistonkeruumenetelminä käytin etnografialle tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, osallistuvaa havainnointia ja keskusteluja oppilaiden kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin viiden viikon aikana yhden Keski-Uusimaalaisen yhdysluokan oppilailta. Luokalla oli yhteensä 26 oppilasta, joista kahdeksan oli esiopetuksessa, kymmenen ensimmäisen ja kahdeksan toisen luokan oppilaita. Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimusaineistoa vain ensimmäisen luokan oppilaiden osalta. Aineiston analyysissa käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tulokset ja johtopäätökset
Tässä tutkimuksessa saatujen tutkimustulosten mukaan ensimmäisen luokan oppilaiden omavalintaisiin leikkeihin ja peleihin sisältyi lukuja ja numeroita. Ne ilmenivät leikeissä ja peleissä monin tavoin. Ensimmäisen luokan oppilaat leikkivät lukuja ja numeroita sisältäviä leikkejä välitunneilla, mutta myös välituntien ulkopuolella. Leikit erosivat toisistaan melko paljon. Lukujen ja numeroiden merkitys oli eri leikeissä erilainen. Leikeissä esiintyi neljää leikki- / aktiviteettityyppiä: muut sääntöleikit ryhmässä (liikuntaleikit), pöytäpelit, keskustelut ja juonellinen- /sosiodramaattinen leikki. Oppilaiden leikeissä ja peleissä esiintyivät useimmin Pokémon-kortit, hippaleikki ja kieppuminen tangossa (lihapullaleikki). Muita lukuja ja numeroita sisältäviä leikkejä olivat Supertyttö- ja kotileikki kiipeilytelineessä, lattia on laavaa- ja piiloleikki, Muuttuva labyrintti- peli sekä ruokailutilanteisiin sisältynyt lasileikki. Brawl Stars-kännykkäpeli ja Pokémonit esiintyivät oppilaiden välisissä keskusteluissa usein. Luvut ja numerot ilmenivät ensimmäisen luokan oppilaiden omavalintaisissa leikeissä tai peleissä laskemisena yksitellen, lukujen luettelemisena enintään kahteenkymmeneen saakka, lukujen tunnistamisena tai vertailuna, yhteen- ja vähennys- sekä kertolaskuina. Suurempia lukuja oppilaat käyttivät pelatessaan Pokémon-korteilla. Tässä tutkimuksessa saatua tietoa oppilaiden lukuja ja numeroita sisältävistä leikeistä peleistä voisi hyödyntää koulun matematiikan tunnilla esimerkiksi luomalla laskutarinoita, jotka sisältävät Pokémon-korttipeliin tai Brawl Stars-kännykkäpeliin liittyviä hahmoja sekä pelien tapahtumia. Pokémon- korttipeliin sisältyi yhteen-, vähennys- ja kertolaskua, joita voisi sisällyttää myös koulun matematiikan opetukseen. Olisi mielenkiintoista tutkia aihetta lisää laajemmin ja selvittää löytyykö joitakin yleistettäviä piirteitä, jotka ovat ominaisia lukujen ja numeroiden esiintymiselle ensimmäisen luokan oppilaiden omavalintaisissa leikeissä ja peleissä.
Kati Loitokari