Tausta
Ruoan valinta ja ruokailu ovat osa päivittäisiä kotitalouden toimintoja. Ruoan valinta on monivaiheista ja siihen liittyy monia erilaisia mahdollisuuksia. Kuluttajien ruoan valintoihin liittyykin oleellisesti arvot. Nostalgiaan perustuva ruoan kuluttaminen on kasvussa. Erityisesti suomalainen itsetekemisen perinne ruoanvalmistuksessa nousi esiin keväällä 2020 koronapandemian rajoitteiden lukitessa ihmiset koteihinsa. Suomalainen ruokaperinne on perustunut itsetekemisen lisäksi kulttuurille ominaisiin raaka-aineisiin ja valmistustapoihin. Ruokaperinteet ja ruoanvalmistustaidot ovat siirtyneet aikojen saatossa sukupolvelta toiselle. Ruokakulttuuri on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Teollistumisen myötä ruokia ei ole ollut välttämätöntä valmistaa itse, sillä valmiin ruoan valikoima on laaja. Suomalainen itsetekemisen kulttuuri on ollut kuitenkin vahva ja itse valmistetut ateriat nähdään aitona ruokana. Lähdinkin tutkimaan, millä tavalla suomalaiset ruokaperinteet näyttäytyvät kuluttajien modernissa arjessa.
Toteutus
Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Millä tavalla suomalaiset perinteet näyttäytyvät kuluttajien ruoan valinnassa ja valmistuksessa?
- Mitä suomalaisten ruokaperinteiden ylläpitäminen merkitsee kuluttajille?
Tutkimuskohteena oli henkilöt, jotka valmistavat kotona pääosan aterioistaan ja tutkittavien hankinnassa hyödynnettiin lumipallomenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin kymmeneltä ihmiseltä, jotka pitivät myös ennen haastatteluja kolme päivää ruokapäiväkirjaa. Tutkittavat henkilöt olivat 24–41-vuotiaita.
Tulokset ja johtopäätökset
Suomalaiset perinteet näyttäytyivät raaka-aineiden valintana, perinneruokien nauttimisena sekä haluna valmistaa ateriat kotona sekä haluna valmistaa erilaisia ruokatuotteiden itse kaupasta ostamisen sijaan.
Kuluttajat nauttivat ruoanvalmistuksesta ja he olivat valmiita käyttämään vapaa-aikaansa ruoan valmistamiseen eli itse tekemiseen. He halusivat päättää sen, mitä ateria tai ruoka-annos sisältää ja he kokivat että itsetekemällä saavat makumieltymystensä mukaista ruokaa. Taloudellisuus ja ruoan terveellisyys sekä ekologiset näkökulmat lisäsivät myös ruoan ja ruokatuotteiden itsetekemistä. Itsetekeminen vaatii kuitenkin erilaisia resursseja, minkä vuoksi kuluttajat eivät ole halukkaita valmistamaan kaikkea ruokaa raaka-aineista lähtien, vaan hyödyntävät myös valmistuotteita tilannekohtaisesti.
Koronapandemian myötä kuluttajat valmistivat enemmän itse kotona aterioita. Lisäksi koronapandemia lisäsi erilaisten ruokatuotteiden itse tekemistä. Kuluttajat olivat innostuneet kehittämään omia ruoanvalmistustaitojaan kokeilemalla esimerkiksi hapanjuurileivontaa tai pastan itse valmistamista.
Perinneruoat ovat lohturuokaa ja niihin liittyy muistoja omasta lapsuudesta. Nostalgian siivittämänä haluttiin myös itse toimia ruokaperinteiden jatkajana. Perinneruoat ovat kuitenkin muutoksessa kansainvälistymisen ja kasvisruokailun myötä.
Rosa-Maria Laitinen
”Sil on enemmän merkitystä minulle sillä vanhalla suomalaisella perinneruoalla” – Perinteet kuluttajien ruoan valmistuksessa ja valinnoissa