Tutkimuksen taustaa
Ruokapuhetta on monenlaista ja sitä ilmenee niin kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa kuin mediassakin. Kuluttajat kamppailevat ruokaan liittyvän tiedon ristiaallokossa, sillä tietoa on saatavilla paljon eri alustoilla ja eri tahoilta. Lisäksi medialla on nykypäivän arjessa suuri rooli, minkä vuoksi on tarpeen ja myös luontevaa tutkia ruoasta muodostuvia diskursseja juuri sosiaalisen median alustalla. Ruokapuheessa on havaittavissa jännitteitä, jotka haastavat ruokaan suhtautumista ja vaikuttavat ruoan valintaan. Jännitteet kertovat kulttuurissa ja ajassa syömistä ohjaavista arvoista ja tavoitteista, jotka voivat toisinaan olla ristiriidassa keskenään tai limittäisiä. Tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuudessa ja Instagramissa esiintyvää puhetta ruoasta muun muassa Johanna Mäkelän (2002) vastinparien kautta. Vastinparit ovat terveys – nautinto, vastuullisuus – itsekeskeisyys, vaivattomuus – vaivannäkö, yksin – yhdessä, teknologisuus – luonnollisuus ja turvallisuus – vaarallisuus.
Tutkimustehtävä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä diskursseja Instagram-vaikuttajien ruoka-aiheisissa julkaisuissa muodostuu. Tutkimuksessa siis kuvattiin, analysoitiin ja tulkittiin ruokapuhetta hyvinvointi- ja ruokavaikuttajien julkaisujen kuvateksteissä. Näkökulma ja lähestymistapa aiheeseen on sosiokonstruktionistinen. Se tarjoaa oivan näkökulman osittain jo paikkansa vakiinnuttaneiden Instagram-vaikuttajien tuottamaan ruokapuheeseen ja ruoan merkityksiin, joita saatetaan pitää luotettavana ja ainoana oikeana, annettuna tietona. Aineisto kerättiin keväällä 2022 Instagram-valokuvapalvelusta aineiston tarkastelun ajanjakson ollessa puolitoista vuotta, 08/2021–03/2022. Tutkimusjoukko koostui viidestä hyvinvointi- ja viidestä ruokavaikuttajasta, joiden käyttäjätileiltä tarkastelun kohteeksi valikoitui 65 ruoka-aiheisen julkaisun kuvatekstit. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysin keinoin.
Tutkimustulokset ja pohdintaa
Ruokapuheessa vaikuttajien käyttäjätileillä ilmeni neljä erilaista diskurssia; nautinto, vaivattomuus, vastuullisuus ja normatiivisuus. Normatiivisuuden ja vaivattomuuden diskursseja muodostui kummankin vaikuttajaryhmän kuvateksteistä. Nautinnon diskurssi puolestaan muodostui vain hyvinvointivaikuttajien kuvateksteissä ja vastuullisuuden diskurssi vain ruokavaikuttajien kuvateksteissä. Hyvinvointivaikuttajien käyttäjätileillä aiheina olivat pääosin terveellinen, kevyt ruoka ja herkut, elämäntapa(muutos) ja painonpudotus sekä ajatus siitä, että syöminen ei saisi olla liian hankalaa. Hyvinvointivaikuttajat jakoivatkin seuraajilleen vinkkejä meal preppauksesta eli aterioiden etukäteen valmistamisesta ja tavoista säästää aikaa terveellisessä ruoanlaitossa sekä mainostivat myymiään maksullisia hyvinvointivalmennuksia. Ruokavaikuttajat puolestaan toivat esiin vastuullisuutta ilmastoasioihin liittyen, kasvisruoan ja kotimaisuuden suosimista sekä ruokahävikin välttämisen tärkeyttä ja vinkkejä sekä innoitusta siihen liittyen. Vaivattomuuden diskurssi ruokavaikuttajilla liittyi lähinnä maksullisiin ruoan tilaus- ja toimituspalveluihin, ja ne helpottivat heidän mukaansa arjen ruokahuoltoa. Normatiivisuuden diskurssiin puolestaan liittyi kummallakin vaikuttajaryhmällä oletus siitä, mikä on syömisen tai käytettyjen elintarvikkeiden suhteen normaalia. Esimerkiksi puuro on hyväksyttävä, terveellinen ja totuttu tapa aloittaa aamu. Myös ravitsemussuositukset ja jaettu, yhteinen ymmärrys siitä, mikä on hyväksyttävää syömistä, ilmeni vaikuttajien käyttäjätileiltä.
Tutkielmaa olisi mielenkiintoista syventää tutkimalla, miten ruokapuhe rakentuu Instagram-julkaisujen kommenteissa ja mitä keskustelua seuraajat käyvät kuvatekstin sekä kuvan pohjalta kommenteissa. Kommenteissa käytävästä keskustelusta voisi tutkia, miten yhdessä luodaan merkityksiä ja miten parasosiaalinen suhde siellä näyttäytyy. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, millaisena kokemusasiantuntijan ja tieteellisen asiantuntijan rooli ja/tai keskinäinen suhde näyttäytyy mediassa muutaman vuoden kuluttua ja havainnoida, onko tilanne eri kuin nykypäivänä. Muutos sen suhteen viime vuosikymmenen aikana on ollut suuri, joten olisi antoisaa tutkia, pysyykö tilanne samanlaisena kuin tällä hetkellä vai kuroutuuko kokemusasiantuntijoiden suhde tieteellisiin asiantuntijoihin ikään kuin pienemmäksi. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että verkossa tapahtuvien keskusteluiden näkemyksiä tulee tutkia jatkossakin, sillä verkkokeskustelut elävät vastavuoroisessa suhteessa ympäröivän todellisuuden kanssa.
Tutkielmani toi uutta tietoa ja lisäarvoa kotitaloustieteelliselle tutkimukselle, sillä se lisäsi ymmärrystä vaikuttajien tuottamasta ruokapuheesta sosiaalisessa mediassa. Nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisen median alustoilla niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallaankin ja he saavat sieltä merkittävän määrän informaatiota. Tulevana kotitalousopettajana oli mielenkiintoista tutkia Instagramissa jaettavaa tietoa ruoasta ja ravitsemuksesta, sillä lähitulevaisuudessa tehtävänäni on opettaa muun muassa ruoasta ja ravitsemuksesta ja samalla myös lähdekriittisyydestä, jonka voidaan sanoa olevan nykypäivänä yhtä tärkeä taito kuin mikä tahansa muukin koulussa opetettava asia. Uskon tutkielmani laajentavan siis myös omaa ymmärrystäni ja käsitystäni ruoan merkityksistä sekä laajentavan tietopohjaani tulevaisuuden uraani varten.
Noora Hoffrén
Nautintoa ja normeja – diskurssit Instagram-vaikuttajien ruokapuheessa