Lasten ja nuorten psyykkinen kuormitus ja mielenterveyden haasteet ovat olleet yhteiskunnallisena puheenaiheena jo pitkään. Koulumaailmassa ilmiö voi näyttäytyä muun muassa oppilaiden heikkona jaksamisena, koulupoissaoloina, vetäytyvänä tai aggressiivisena käyttäytymisenä, alakuloisuutena sekä oppimistulosten heikentymisenä.
Kun lapsen ja nuoren elämäntilanne on haastava esimerkiksi terveydellisistä syistä, eikä yleisopetuksen resurssit ole enää riittäviä oppilaan koulunkäynnin tukemisessa, voidaan opetusta tarjota sairaalaopetuksen parissa. Sairaalaopetuksen tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti haasteellisten ajanjaksojen aikana ja ennaltaehkäistä siten koulunkäynnin keskeytyminen. Opetus on väliaikaista ja sen tavoitteena on kuntouttaa lapsi ja nuori taas koulunkäyntikykyiseksi oman yleisopetuksensa pariin.
Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten oppilaiden psyykkistä kuormitusta säädellään sairaalaopetuksessa ja minkälaisia tekijöitä kuormituksen taustalta on havaittavissa. Aihetta oli merkityksellistä tutkia, sillä vastaavaa tutkimusta on löydettävissä varsin vähän, ja tutkielman ilmiö on luonteeltaan aaltoileva ja vaatii aika ajoin päivitettyä tutkimustietoa. Lisäksi ilmiöllä on laaja-alaisia vaikutuksia oppilaaseen itseensä ja hänen tulevaisuuteensa sekä häntä ympäröiviin ihmisiin. Jos oppilas ei kykene säätelemään omaa psyykkistä kuormitustaan eikä hän saa siihen tukea aikuisilta, koulupäivät keskittyvät siitä selviämiseen, eikä opillisten taitojen kehittämiseen. Luonnollisesti heikot perusopetuksen taidot aiheuttavat haasteita tulevaisuudessa. Oppilaan psyykkinen kuormitus heijastuu myös aikuisiin- tässä tapauksessa opettajiin- sekä heidän hyvinvointiinsa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä sairaalaopetuksen opettajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin, mikä mahdollisti ilmiön käsittelemisen vapaamuotoisemmin. Haastattelun tukena olivat tietyt teemat, mutta opettajille annettiin mahdollisuus tuoda esiin myös niiden ulkopuolelta asioita. Tutkielman teoria koostuu useista eri aiheeseen perehtyneistä tutkimuksista, sillä varsinaista yhtä teoriapohjaa tutkielman aiheelle ei ole. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimustulokset osoittavat, että opettajat tunnistavat oppilaiden psyykkisen kuormituksen taustalta sekä ympäristötekijöistä että oppilaan sisäisistä ominaisuuksista johtuvia tekijöitä. Tietoisuus auttaa opettajia kohtaamaan oppilaita empaattisella ja ymmärtäväisellä asenteella, mikä mahdollistaa oppilaalle merkityksellisyyden sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksen. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös tietynlaisen psyykkisen kuormituksen oireilun johtavan tietynlaisten tukikeinojen käyttöön. Tukikeinot ovat hyvin monipuolisia ja niillä pyritään säätelemään sekä oppilaan sisäänpäin että ulospäin oireilevaa kuormitusta. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät sekä sairaala- että yleisopetuksen opettajia ymmärtämään psyykkisesti kuormittunutta lasta paremmin. Tutkimus nostaa esiin oppilaan psyykkisen kuormituksen säätelyssä hyödynnettyjä tukikeinoja, joista voi olla apua niin sairaalakoulujen kuin yleisopetuksenkin opetushenkilöstölle.
Tutkimuksesta nousi esiin myös muutamia merkittäviä jatkotutkimusehdotuksia koskien oppilaan psyykkisen kuormituksen vaikutusta oppimiseen sekä vertaissuhteisiin. Tilaa olisi etenkin sellaisille tutkimuksille, jossa lasten ja nuorten äänet tulisivat kuuluviin.
Raisa Tukiainen
Lasten ja nuorten psyykkisen kuormituksen säätely sairaalaopetuksessa