Tutkimuksen tausta
Mielipiteiden ohittaminen, arvostuksen puute, tiedon jakamisen haasteet, tasavertainen työpari, mukana toiminnan suunnittelemisessa…. Koulunkäynninohjaajat ja heidän asiantuntijuutensa huomioidaan eri tavoin koulujen työyhteisöissä. Kiinnostus koulunkäynninohjaajien asiantuntijuuden huomioimiseen syntyi omista kokemuksistani ohjaajana eri kouluissa pääkaupunkiseudulla. Kouluilla oli erilaisia käytänteitä huomioida ohjaajien asiantuntijuutta ja ohjaajien rooli vaihteli myös koulusta toiseen.
Tarkastelin kandidaatintutkielmassani koulunkäynninohjaajien relationaalista asiantuntijuutta ja alussa mainitsemani teemat nousivat esille ohjaajien haastatteluissa. Jatkoin näistä teemoista nousseiden aiheiden tarkastelua pro gradu -tutkielmassani. Yhteisen tiedon äärelle pääsemättömyys, arvostuksen, tuen ja yhteisen ajan puute näkyvät ohjaajilla tuntemuksina, että he eivät täysin kuulu työyhteisöön. Työyhteisöön kuulumisen tunne ei synny pelkästään välittävistä ihmissuhteista vaan myös tunteesta, että on arvostettu työssään. Koulunkäynninohjaajat ovat tärkeä osa koulujen moniammatillista työyhteisöä. Koulunkäynninohjaajien osallisuus muun muassa koulun sisäisessä vuorovaikutuksessa, kokouksissa ja yhteistyössä opettajan kanssa vahvistavat ohjaajien kuulumisen tunnetta sekä tyytyväisyyttä työhön.
Tutkimustehtävä ja menetelmät
Tutkimukseni tavoitteena oli saada käsitys siitä, miten koulunkäynninohjaajat kokevat kuuluvansa koulun työyhteisöön. Halusin myös selvittää, missä määrin kuulumisen tunne on yhteydessä ohjaajien työtyytyväisyyteen. Näiden lisäksi tarkastelin autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden eli psykologisten perustarpeiden täyttymisen välittävää roolia koulunkäynninohjaajien koulun työyhteisöön kuulumisen tunteiden ja työtyytyväisyyden kokemuksissa.
Valitsin tutkimukseeni kvantitatiivisen lähestymistavan. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, koska näin voitiin tavoittaa laajempi vastaajamäärä lyhyessä ajassa. Linkki verkkokyselyyn julkaistiin suljetussa koulunkäynninohjaajien suljetussa Facebook-ryhmässä. Kyselyyn vastasi 404 koulunkäynninohjaajaa. Vastaajien määrää voitiin pitää hyvänä vapaaehtoiselle, omalla ajalla täytettävälle kyselylle.
Kyselylomake koostui kolmesta eri mittarista, joita olivat kuulumisen tunne (PSOM), psykologiset perustarpeet työssä (W-BNS) sekä työtyytyväisyys (MSQ). Aineiston tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 27- ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä, lineaarista regressioanalyysiä, faktorianalyysiä sekä yhteyksien tarkastelussa Pearsonin korrelaatiokerrointa.
Tutkimuksen tulokset ja pohdintaa
Tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa ohjaajista koki kuuluvansa työyhteisöönsä hyvin, psykologisten perustarpeidensa täyttyvän hyvin ja he kokivat olevansa tyytyväisiä työhönsä. Vaikka ohjaajat kokivat kuuluvansa hyvin työyhteisöön, osalla oli myös kuulumattomuuden tuntemuksia. Ikäryhmien välisessä tarkastelussa yli 20 vuotta ohjaajina työskennelleiden muuttujien keskiarvot olivat kaikkien muuttujien kohdalla yli asteikon keskitasolla. Työhönsä tyytymättömin ryhmä löytyi 30–39 vuotiaista, jotka olivat työskennelleet ohjaajina 6–10 vuotta.
Tarkasteltaessa muuttujien välisiä yhteyksiä huomattiin, että kuulumisen tunne oli melko voimakkaassa yhteydessä psykologisten perustarpeiden osa-alueista autonomiaan ja yhteenkuuluvuuteen sekä kohtalaisesti yhteydessä kompetenssiin. Kuulumisen tunne oli myös melko voimakkaasti yhteydessä työtyytyväisyyteen. Koulunkäynninohjaajien autonomian tarpeen täyttyminen selitti voimakkaimmin tyytyväisyyttä työhön ja yhteenkuuluvuuden tarpeen täyttyminen kuulumisen tunnetta.
Työelämää ja koulumaailmaa koskeva tutkimus ohittaa usein koulunkäynninohjaajat. Koulut ovat myös työyhteisöjä, joissa kaikkien työntekijöiden tulisi viihtyä, tulla kuulluiksi ja arvostetuiksi omissa rooleissaan. Kuulumattomuuden tunteet, useiden roolien tuoma kompetenssin tarpeen täyttymisen haasteet sekä lisääntyvä tyytymättömyys työhön voivat lisätä alaa vaivaavaa ohjaajien vaihtuvuutta. Tulisi kuitenkin muistaa, että koulujen moniammatillisessa työyhteisössä kaikkien yhdessä jakama tieto on arvokasta, niin että oppilaiden tarpeista lähtevä tuki osataan kohdistaa mahdollisimman hyvin. Kuten sanottu, koulussa kaikki tekevät samaa kasvatustyötä hieman eri näkökulmista. Tämän tutkimus tuo lisätietoa siihen, miten ohjaajat kokevat kuuluvansa koulujen työyhteisöön ja tämä tieto on toivottavasti osaltaan purkamassa koulujen työyhteisöjen hierarkkisia käytänteitä.
Hanna Partanen
Koulunkäynninohjaajien kuulumisen tunne ja psykologiset perustarpeet koulun työyhteisössä