Tutkimuksen taustaa
Tutkimuksessani halusin selvittää, millaisiksi ammattikorkeakouluopiskelijat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa arvioivat omat opiskelutaitonsa eri osa-alueilla, ja vertailla opiskelutaitoja eri ryhmien välillä. Halusin myös saada tietoa, millaista tukea opiskelijat toivovat saavansa opiskelutaitojensa kehittämiseen. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision mukaisesti korkeakoulutettujen määrää olisi saatava nostettua. Riittävät opiskelutaidot, valmius niiden kehittämiseen ja mahdollisuus saada tarvittavaa tukea ovat avainasemassa, jotta korkeakouluun valitut opiskelijat saavat opintonsa tehtyä. Myös korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiassa painottuvat opintojen saavutettavuus, tarveperustainen ohjaus ja opintojen avoimuus ja joustavuus.
Tutkimuksen toteutus
Teoriapohjana tutkimuksessani käytin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Työterveyslaitoksen kehittämää opiskelukykymallia. Tutkimusaineisto kerättiin opiskelijoille suunnatulla Webropol-kyselyllä, jonka laadin hyödyntäen pääosin olemassa olevia, opiskelutaitoja kartoittavia mittareita. Kysely toteutettiin lokakuussa 2022, ja siihen vastasi 758 opiskelijaa. Kysely koostui seitsemästä luokitteluasteikollisesta taustatietokysymyksestä sekä kymmenestä osiosta, joiden väittämiin vastattiin käyttämällä viisiportaista Likert-asteikkoa. Opiskelijoiden ajatuksia siitä, millaista tukea he kaipaisivat opiskelutaitojensa kehittämiseen, kysyttiin avoimella kysymyksellä. Saatuja vastauksia analysoitiin SPSS-ohjelman avulla, ja avointen vastausten analysoinnissa hyödynnettiin luokittelua.
Tutkimustuloksia
Kaikkien vastaajien osalta korkein keskiarvo oli 4,21 osiossa Opiskeluorientaatio ja motivaatio. Tässä osiossa kysyttiin esimerkiksi opiskelun tavoitteista, omasta aktiivisuudesta opiskelutaitojen kehittämisessä ja opetukseen osallistumisessa. Erittäin hyvä tulos oli myös osiossa Opinnoissa pärjääminen (keskiarvo > 4), jossa kartoitettiin ajatuksia opittavien asioiden ymmärtämisestä ja uskosta oppimiseen. Myös osiossa Tiedonkäsittelyn taidot ja kriittinen ajattelu kaikkien vastaajien keskiarvo oli lähes 4. Tässä osiossa kartoitettiin esimerkiksi kokonaisuuksien hallintaa, johtopäätösten tekemistä ja kriittistä ajattelua. Matalin keskiarvo kaikkien vastaajien osalta oli 3,22 osiossa Lukeminen, jonka väittämillä haluttiin selvittää esimerkiksi lukemisen tekniikkaa, luetunymmärtämistä ja muistiinpanojen tekemistä luetusta.
Ryhmien välisessä vertailussa löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja. Koulutustaustan merkitys näkyi siten, että lähes kaikissa kyselyn osioissa korkeakoulutaustaisten keskiarvot olivat tilastollisesti merkitsevästi korkeampia verrattuna lukio- ja ammattikoulutaustaisiin. Myös ikäryhmittäin tarkastelussa tuli esille, että yli 30-vuotiaat opiskelijat kokivat opiskelutaitonsa paremmiksi kuin nuoremmat erityisesti metakognitiivisissa taidoissa, opintojen suunnitelmallisuudessa, tunnetaidoissa ja prokrastinaatiossa. Toisaalta prokrastinaatio oli kyselyn teemoista se, jossa oli vastauksissa eniten hajontaa eri ryhmien välillä. Sen sijaan sukupuolella ja koulutusalalla ei tämän tutkimuksen perusteella vaikuttanut olevan paljon merkitystä koettuihin opiskelutaitoihin. Ainoat tilastollisesti merkitsevät erot ilmenivät miesten ja naisten välillä opintojen suunnitelmallisuudessa ja ajankäytössä sekä kirjoittamisessa.
Oppimisvaikeuksia oli kyselyn mukaan 26,4 %:lla vastaajista. Oppimisvaikeuksista yleisimmät olivat lukivaikeus ja ADHD, ADD tai muu keskittymisen vaikeus. Monilla vastaajilla oli useita oppimisen vaikeuksia. Lähes 30 % vastaajista toivoi saavansa tukea opiskelutaitojen kehittämiseen. Toiveena oli saada monipuolista tukea oppimistapoihin ja –tekniikoihin (opintojaksot, webinaarit, työpajat opiskelutekniikoiden harjoittelemiseen), aikatauluttamiseen (konkreettiset välineet ja esimerkit) sekä lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoihin (luetun ymmärtäminen ja sisäistäminen, lukemisen tekniikka, tekstin jäsentäminen). Myös henkilökohtaista ohjausta itselle parhaiden opiskelutaitojen löytämiseksi ja haastavien oppimistehtävien aloittamiseksi toivottiin lisää. Tukea kaivattiin myös aloittamisen vaikeuteen ja stressinhallintaan, keskittymiseen ja tunnetaitoihin.
Kehittämistä ja jatkotutkimusta
Monenlaista tukea opiskeluun on tarjolla, mutta aina opiskelijat eivät ole siitä tietoisia, joten viestimistä olemassa olevista mahdollisuuksista on kehitettävä. Tutkimustulosten pohjalta syntyi monenlaisia kehittämiskohteita. Opintojen alussa toteutettava alkukartoitus olisi hyvä väline niiden opiskelijoiden löytämiseksi, joilla voi olla haasteita opiskelutaidoissa. Alkukartoituksen perusteella opiskelijan voisi ohjata oikean tukimuodon äärelle. Myös kampuksilla toteutettavien työpajojen suunnittelua on jatkettava. Työpajoissa voisi olla erilaisia opiskelutaitoihin liittyviä aiheita, tai paja voisi olla myös paikka, jonne opiskelija voisi tulla tekemään oppimistehtäviä. Yksilöohjauksen monipuolisuuden varmistaminen on myös tärkeä kehityskohta.
Korkeakouluopiskelijoiden prokrastinaatiota on jonkin verran tutkittu, mutta lisää tutkimusta voisi tehdä esimerkiksi siitä, millaisia tapoja opiskelijat käyttävät prokrastinaation torjumiseksi tai siitä, miten oppilaitos voisi vähentää prokrastinaatiota omien opiskelijoidensa keskuudessa. Jatkotutkimusta voisi tehdä myös keskittyen tietyn ryhmän opiskelutaitoihin. Myös interventiotutkimus, jossa verrataan saman ryhmän opiskelutaitoja opintojen alussa ja opiskelutaitokurssin jälkeen, voisi auttaa tukitoimien kehittämisessä.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää oppilaitoksen ohjauksen kehittämisessä ja erilaisten opiskelutaitoja tukevien toimien suunnittelussa ja järjestämisessä. Tuloksissa esille tulevia teemoja voidaan lisätä esimerkiksi opintojen alussa toteutettaviin orientaatio-opintoihin, ja lisätä tietoisuutta opiskelutaitojen kehittämisestä ja niiden tukemisesta. Lohdullista on, että opiskelutaitoa voi verrata esimerkiksi tanssitaitoon: opiskelutaitoja voi kehittää ja niissä voi harjaantua aina vain paremmaksi. Lähtökohtana opiskelutaitojen kehittämiselle on tiedostaa omat vahvuutensa ja haasteensa, sekä omat taitonsa ja niiden toimivuus erilaisissa opiskelutilanteissa. Niitä asioita, jotka eivät suju, kannattaa tietoisesti lähteä kehittämään.
Sirpa Juusola