Tutkimuksen taustaa
Kilpailu yliopiston vakituisista tehtävistä on kiristynyt, ja tohtorit työllistyvät enenevissä määrin erilaisiin tehtäviin yliopiston ulkopuolelle. Erityisesti STEM-aloilla tohtorit hakeutuvat työuralle yliopiston ulkopuolisiin tehtäviin. STEM-alat muodostuvat luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan aloista. Yliopiston ulkopuolella työskenteleviä tohtoreita on tutkittu tohtoriopinnoissa kerrytetyn osaamisen ja taitojen kannalta, ja niissä tohtorien vahvuuksina korostuvat muun muassa vahva tutkimusosaaminen, nopea oppimiskyky ja ongelmanratkaisutaidot. Yliopiston ulkopuolelle työllistyvistä tohtoreista tiedetään kuitenkin edelleen vähän. Esimerkiksi työelämässä yliopiston ulkopuolella olevien tohtoreiden minäpystyvyydestä ei juuri ole vielä tehty tutkimusta.
Minäpystyvyys vaikuttaa siihen, minkälaisia päätöksiä yksilö tekee ja minkälaisia asioita tavoittelee. Pystyvyysuskomukset heijastuvat muun muassa yksilön motivaatioon, oppimiseen, sinnikkyyteen ja hyvinvointiin. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä esimerkiksi tohtoreiden uran ja jaksamisen kannalta. Koska tohtoriksi valmistuvien ja sen myötä yliopiston ulkopuolelle työllistyvien tohtoreiden määrä on kasvanut, on myös perusteltua ja ajankohtaista tarkastella heidän minäpystyvyyttään.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät tukevat ja heikentävät yliopiston ulkopuolella työskentelevien STEM-alojen tohtoreiden ammatillista minäpystyvyyttä. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä yliopiston ulkopuolella työskentelevän STEM-alan tohtorin yksilöhaastattelusta. Aineisto kerättiin osana Tohtorit työelämässä yliopiston ulkopuolella –tutkimushanketta (2020–2023). Haastattelun teemat liittyivät esimerkiksi haastateltavien työtehtäviin, urapolkuun, tavoitteisiin, motiiveihin sekä tyytyväisyyteen uraa kohtaan. Haastattelut analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan analyysin keinoin.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tohtoreiden ammatillista minäpystyvyyttä tukivat erilaiset jatko-opintojen aikana opitut valmiudet, onnistumisen kokemukset nykyisessä työssä, muiden tohtoreiden kokemukset yritysmaailmasta sekä läheisten kannustus. Vastaavasti tohtoreiden ammatillista minäpystyvyyttä heikensivät oma kokemattomuus yritysmaailmasta, tohtorintutkinnon tarjoamien taitojen koettu kapea-alaisuus ja kokeneempiin kollegoihin vertailu. Lisäksi työnantajien ennakkoluulot, yleinen tohtoreiden arvostuksen puute, kuormittuneisuus sekä uramuutokseen liittyvät kielteiset tunteet heikensivät tutkimuksen tulosten mukaan tohtoreiden ammatillista minäpystyvyyttä.
Tuloksia voidaan hyödyntää tohtorikoulutuksen sisältöä ja käytäntöjä kehittäessä. Lisäksi tulokset voivat auttaa työnantajia hahmottamaan tohtoreiden vahvuuksia sekä tukemaan heitä työuran alkuvaiheessa.
Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia, minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy yliopistolla ja yritysmaailmassa työskentelevien tohtoreiden minäpystyvyydessä sekä sitä tukevissa ja heikentävissä tekijöissä. Jatkossa olisi lisäksi mielenkiintoista tutkia pitkittäisasetelmalla sitä, miten tohtoreiden minäpystyvyyttä rakentavat tekijät muuttuvat uran varrella.
Sanni Myllylä
STEM-alojen tohtoreiden ammatillista minäpystyvyyttä tukevat ja heikentävät tekijät työelämässä yliopiston ulkopuolella