Taidon oppiminen on keskiössä käsityön oppimisessa. Käytännön taidon, kuten esimerkiksi käsityömenetelmän, oppiminen ilman ennakkotietoja voi kuitenkin olla haastavaa. Oppimista voidaan tukea opetuksen ja oppimateriaalin avulla. Käytännön taidon oppiminen perustuu usein kirjallisten ohjeiden sijaan sanallisiin ohjeisiin ja näyttämiseen, esimerkiksi opetusvideoihin tai demonstraatioon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla opetusvideon ja demonstraatio-opetuksen eroja käsityömenetelmien oppimisessa. Opetusmenetelmien eroja tarkasteltiin tehtäväsidonnaisen minäpystyvyyden muutoksen avulla. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää miten oppijan taustamuuttujat ovat yhteydessä minäpystyvyyden muutokseen. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan ihmisen arvioita omista kyvyistä suoriutua tietystä tehtävästä. Tutkimuksessa päädyttiin tarkastelemaan tehtäväsidonnaista minäpystyvyyden muutosta, sillä minäpystyvyys ennustaa hyvin onnistumista ja lopputulosta.
Opetusvideoiden käyttö opetuksessa lisääntyy ja helpottuu. Etäopetus ja verkkokurssit edellyttävät uudenlaisia oppimateriaaleja. Internet ja tietotekninen kehitys on helpottanut opetusvideoiden tuottamista, katsomista ja jakamista. Tekijänoikeuslain muutoksen myötä verkosta löytyvien opetusvideoiden esittämisen opetuksessa on sallittua. Opettajan on siksi entistä tärkeämpi ymmärtää opetusvideoihin liittyviä haasteita sekä mahdollisuuksia.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus oli luonteeltaan interventiotutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kvasikokeellisessa tutkimusasetelmassa ja analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkasteltava perusjoukko muodostui luokanopettajaopiskelijoiden käsityön didaktiikan kurssin osallistujista. Tutkimuksen aineisto koostui 210 vastauksesta. Kokeessa käsityömenetelmän opetus toteutettiin käyttämällä videomuotoista oppimateriaalia testiryhmillä ja perinteistä demonstraatiota kontrolliryhmillä. Tutkittavien minäpystyvyys liittyen valitun menetelmän taitamiseen mitattiin ennen interventiota ja intervention jälkeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta käsityömenetelmää, juottamista ja päällikeompelua eli applikointia.
Tulokset ja pohdinta
Opetusvideoissa ja reaaliajassa tapahtuvassa demonstraatiossa voidaan todeta olevan paljon yhtäläisyyksiä ja osa opetusmenetelmien vahvuuksista ja heikkouksista pätevät molempiin. Opetusvideo ei korvaa demonstraatiota tai päinvastoin, vaan parhaimmillaan rinnakkain käytettynä ne täydentävät toisiaan. Tässä tutkimuksessa opetusvideon avulla onnistuttiin kuitenkin aikaansaamaan lähes demonstraatio-opetuksen kaltainen muutos koehenkilöiden minäpystyvyydessä applikoinnissa. Tämä on merkityksellistä käsityön oppimisen kannalta, sillä opetusvideot luovat uusia mahdollisuuksia perinteiseen demonstraatio-opetukseen verrattuna muun muassa mahdollistamalla itsenäisen opiskelun ja vähentämällä opettajan kuormitusta oppitunnin aikana. Juottamisessa sen sijaan opetusvideon aikaansaama muutos koehenkilöiden minäpystyvyydessä oli vain noin 10 % demonstraatio-opetuksen aikaansaamasta muutoksesta. Tutkielman lopuksi pohditaankin tarkasteltujen käsityömenetelmien eroja. Kokeessa juottamiseen liittyvä tehtävä oli applikointia monimutkaisempi niin työvaiheiden ja käytettyjen työkalujen osalta. Olisikin mielenkiintoista selvittää minkälainen käsityömenetelmä soveltuu opetusvideon avulla opetettavaksi ja millä keinoilla käsityömenetelmään liittyvää minäpystyvyyttä voitaisiin vahvistaa. Tämän kaltaisia tutkimuksia varten olisi syytä kehittää käsityöllistä osaamista mittaava mittari, jolloin tulosten tarkastelussa ei tarvitsisi tyytyä minäpystyvyyden muutosten tarkasteluun vaan voitaisiin arvioida osaamista.
Tutkimuksen tulosten perusteella koehenkilöiden taustamuuttujat eivät olleet yhteydessä minäpystyvyyden muutokseen lukuun ottamatta harrastuneisuutta ja osaamista käsityön oppiaineessa. Harrastuneisuus ja osaaminen käsityön oppiaineessa voidaan ymmärtää aikaisemmiksi positiivisiksi kokemuksiksi, joilla on aikaisempien tutkimusten mukaan yksilön minäpystyvyyttä edistävä vaikutus. Myös tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat tätä väitettä, mutta osoittivat että aikaisempia positiivisia kokemuksia omaavien minäpystyvyys kehittyi vähemmän kuin muilla koehenkilöillä. Näiden tuloksien valossa voidaan todeta tarkasteltujen opetusmenetelmien soveltuvan erilaisille ja erityisesti kokemattomille oppijoille.
Pekka Österberg
Käsityömenetelmään liittyvän minäpystyvyyden muutos video- ja demonstraatio-opetuksessa