Tutkimuksen tausta
Mitä koulun käsityöopetuksessa nykytodellisuudessa tapahtuu, jää usein opettajien ja oppilaiden välille ja valmistettujen tuotteiden muodossa heidän huoltajiensa nähtäville. Toisaalta asiasta kiinnostuneilla on nykyisin myös mahdollisuus päästä kurkistamaan käsityön opetukseen ja sen aikaansaannoksiin esimerkiksi koulujen ja opettajien sosiaalisen median tileille lisättyjen teksti-, kuva- ja videojulkaisujen myötä. Useiden opettajavaikuttajien ja koulujen sosiaalisen median tileillä on satoja tai jopa tuhansia seuraajia, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, millaista kuvaa ja sanomaa käsityön opetuksesta välitetään.
Tavoitteet
Tutkielman tehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita miten käsityönopetusta representoidaan sosiaalisen median kuvanjako- ja yhteisöpalvelu Instagramissa. Koulukäsityön representaatiota tutkitaan kahdesta näkökulmasta käsin. Tutkielman ensimmäisessä osassa koulukäsityön representaatiota tutkitaan konstruktivistisesta näkökulmasta käsin eli selvitetään minkälaista todellisuutta Instagram-julkaisut rakentavat koulun käsityöstä. Tutkielman toisessa osassa koulukäsityön representaatiota tutkitaan intentionaalisesta näkökulmasta käsin eli selvitetään mitä julkaisijat haluavat julkaisutoiminnallaan kertoa koulun käsityöstä. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan miten Instagramin avulla representoidaan koulukäsityön monimateriaalisuutta ja kokonaisen käsityön prosessia.
Menetelmät
Tutkielman taustalla on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote ja siinä hyödynnetään määrällistä sisällönerittelyä ja laadullista sisällönanalyysiä. Tutkielman aineistoina ovat 266 koulukäsityöstä kertovaa Instagram-julkaisua ja kuuden julkaisijan teemahaastatteluaineistot. Julkaisuaineistoja analysoidaan aineistolähtöisesti määrällisen sisällönerittelyn keinoin ja teemahaastatteluaineistoja aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset ja johtopäätökset
Koulun käsityöstä viestitään Instagram-tileillä, jotka yleisimmin ovat erikoistuneet joko koulussa opetettavan tekstiilityön tai teknisen työn sisältöihin. Koulukäsityö representoituu Instagramissa historiansa mukaisesti siis edelleen lähinnä kahdeksi eri oppiaiheeksi. Käsityön monimateriaalisuus näyttäytyy perusopetuksessa aineistojen perusteella yleisimmin käsityön monipuolisten tekniikoiden opettamisena erillään toisistaan, eli oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti käsityössä vuorotellen teknisen ja tekstiilityön sisältöjä, ja niiden raja-aitoja ylittävää käsityötoimintaa esitellään vain vähän. Koulukäsityöstä julkaisevat seuraavat myös muita käsityöstä julkaisevia ja saavansa muilta ideoita omaan työhönsä, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, että ideat välittyvät edelleen jakaantuneesti teknisen työn ja tekstiilityön sisältöihin.
Julkaisijat arvelivat oppilaiden arvostavan enemmän omien töidensä esittelemistä Instagramissa, kuin perinteisissä koulun vitriineissä. Instagram on saanut roolin toimia koulukäsityön virtuaalisena näyttelytilana, jonka kautta viestiä monipuolisesta tuotannosta välitetään erilaisille kohderyhmille. Instagram onkin rajaton tila, ja näin ollen arvokas lisä kouluarjen näkyväksi tekemisessä. Julkaisijat nimesivät Instagram-julkaisutoimintansa kohderyhmiksi nykyiset oppilaat, tulevat oppilaat, huoltajat, opettajan itsensä sekä muut käsityönopettajat kautta maan, joille kaikille haluttiin esittää koulukäsityö hieman eri näkökulmista, mutta tavat kertoa käsityöstä vaihtelivat hyvin vähän. Pääaiheeltaan yli 70 % koulun käsityöstä kertovista Instagram-julkaisuista kertoo valmiista käsitöistä. Osa julkaisijoista oli kuitenkin tehnyt etukäteen linjauksen viestiä käsityöstä vain valmiiden töiden välityksellä erityisesti oppilaiden tietoturvan vuoksi. Osa julkaisijoista taas halusi esitellä enemmän käsityön toiminnallista luonnetta ja käsityöprosessin välivaiheita, mutta nämä tavoitteet jäivät usein saavuttamatta esimerkiksi opetuksen hektisen luonteen vuoksi. Tämän vuoksi myös he päätyivät useasti esittelemään käsityötä valmistuneiden käsitöiden välityksellä. Riippumatta julkaisijan ajatellusta kohderyhmästä ja tarkoituksesta Instagram-viestinnälleen, typistyi käsityöoppiaineen toiminnallinen luonne Instagramissa yleisimmin vain tuotteiden esittelyksi. Oppilaiden omiin töihinsä liittyviin tekijänoikeuksiin ei suhtauduttu yhtä suurella vakavuudella, kuin oppilaiden tietoturvaan.
Koulukäsityön tehtävänä on käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvan toiminnan kautta ohjata oppilaita kokonaisen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluvat tuotteen tai teoksen suunnittelu, valmistus ja käsityöprosessin arviointi. Koulun käsityössä toteutetaan Instagram-aineiston perusteella monipuolisia käsitöitä kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti, mutta tästä huolimatta kokonaisen käsityöprosessin vaiheet ideointi, suunnittelu, valmistaminen ja arviointi näkyvät aineistossa pääsääntöisesti vain valmiiden käsitöiden välityksellä. Myös harrastelijakäsityötä esitellään useimmiten valmiiden käsitöiden välityksellä, mutta koulukäsityö eroaa harrastajakäsityöstä tämän tavoitteellisen luonteensa vuoksi, ja siksi sen esittämisessä sosiaalisessa mediassa kaivattaisiin syvyyttä enemmän kuin harrastelijakäsityössä. Julkaisijoina toimivat käsityön aineenopettajat kertoivat tärkeäksi periaatteekseen oppilastöiden loppuunsaattamisen, jota edesautetaan tarvittaessa ohjaamalla oppilas käsityökerhoon viimeistelemään työnsä, tai madaltamalla työn tavoitteita. Käsityöopetusta koskevaa julkaisutoimintaa leimaakin tuotekeskeinen ajattelumalli molemmista tutkimuksen näkökulmista katsottuna.
Tiia Kangasmäki
#koulukässää – Koulukäsityön representaatio kuvanjako- ja yhteisöpalvelu Instagramissa