Tutkimuksen taustaa
Harrastukset ovat yksi yhteiskunnan keinoista ylläpitää lasten ja nuorten hyvinvointia. Niillä on vaikutuksia muun muassa yksilön hyvinvoinnin eri osa-alueeseen kuten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ovat myös iso osa ennaltaehkäisyä lasten ja nuorten syrjäytymisessä, joka on iso ongelma nykyaikana. Erilaiset vapaa-ajan aktiviteetit kehittävät erilaisia taitoja, kuten sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä, itsensä kehittämistä sekä oppimismotivaation luomista. Nuorisotyön yksi avainasemassa oleva tekijä on, että sitä tekevät vastuuntuntoiset aikuiset, jotka tulevat lasten ja nuorten kanssa toimeen sekä ymmärtävät heitä. Sopimuspalokunnassa nuorisotyöllä opettamaan kansalais- ja pelastustaitoja lapsille ja nuorille. Kyseisestä harrastuksesta pyritään tekemään elinikäinen jatkumo, jossa palokunta tarjoaa erilaisia tehtäviä eri ikäisille harrastajille.
Toteutus ja tavoitteet
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia merkityksiä sopimuspalokunnan nuorisotoiminnalla on lasten ja nuorten vapaa-aikaan sekä arkielämään, sekä perehtyä tutkimaan minkälaisia tietoja ja taitoja he ovat harrastuksen kautta oppineet. Tutkielman aineisto kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sopimuspalokunnan nuorisoryhmää. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi lasta ja nuorta sekä kaksi heidän ohjaajaansa. Haastattelut ja havainnointimateriaali analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset ja johtopäätökset
Lapset ja nuoret kokivat omasta näkökulmastaan merkityksellisesti erityisesti sen, että he saavat oppia jotain sellaista, mistä on hyötyä arkielämässä nyt ja myös tulevaisuudessa. Nuoret kokivat olevansa erityisesti aktiivisia ja valppaampia havaitsemaan turvallisuuteen liittyviä tilanteita eri ympäristöissä. Yhtenä tärkeimpänä tuloksena tutkielmasta nousi esille, että sopimuspalokuntanuorisotoimintaan hakeutuneet lapset ja nuoret olivat kiinnostuneita toiminnasta, koska he kokivat siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi ammatinvalinnassa. Haastateltavat kokivat rohkeutta mennä auttamaan hädässä olevia ja he kokivat samalla itsensä tietoisiksi siitä, miten hätätilanteessa tulisi toimia. Samalla sopimuspalokuntanuorisotyö luo harrastuksena nuorille ja lapsille merkitystä vapaa-aikaan ja arkielämään, minkä takia he ovat motivoituneita jatkamaan harrastusta. Ohjaajien ja palokunnan näkökulmasta esille nousi puolestaan nuorisotyön tärkeys vapaaehtoistyöhön ja sen jatkamiseen. Vapaaehtoisen työn ansiosta sopimuspalokunnat ovat toiminnassa, ja nuorille pystytään tarjoamaan mahdollisuus harrastaa. Tulokset osoittivat, että nuoriso-osastotyö on myös ohjaajille mielekäs vapaa-ajan aktiviteetti, jossa he pääsevät opettamaan lapsille ja nuorille yleisesti hyödylliseksi koettuja taitoja.
Tutkielma osoitti, että sopimuspalokunnan kautta lapset ja nuoret ovat oppineet huomattavan määrän uusia taitoja ja tietoja. Haastateltavat lapset, nuoret ja ohjaajat nimesivät yhdeksi tärkeimmiksi yleishyödylliset taidot, jotka pitivät sisällään ensiavun antamisen sekä tulipalon sammuttamisen. Nämä taidot olivat sellaisia, joita pystyttiin hyödyntämään arjessa niin kotona kuin koulussa. Muut tärkeiksi esille nousseet tiedot ja taidot käsittelivät enemmän pelastus- ja turvallisuustaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Pelastus- ja turvallisuustaidot rakentuivat kuitenkin tulipaloja ja ihmisen pelastamista käsittelevistä kokonaisuuksista.
Tutkielma osoitti kaiken kaikkiaan, että kuinka merkityksellisiä harrastukset ovat lapsille ja nuorille. Niiden kautta opitut erilaiset tiedot ja taidot ovat myös sellaisia, mitä ei koulussa voida välttämättä opettaa tai ne eivät ole osana opetussuunnitelmaa, mutta ne tulisi kuitenkin huomioida. Sopimuspalokunta harrastuksena on suhteellisen tuntematon valtaosalle väestöstä, joten sen potentiaalisuus harrastamisen kentällä jää vielä pieneksi.
Viivi Töyrylä
Lasten, nuorten ja ohjaajien kokemuksia sopimuspalokuntaharrastuksen merkityksistä vapaa-aikaan ja arkielämään