Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
Johtajan oma hyvinvointi heijastuu koko organisaation hyvinvointiin, mikä tekee siitä tärkeän, yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusaiheen. Oppilaiden ja opettajien hyvinvointia on tutkittu viime vuosina ahkerasti, mutta rehtorien työhyvinvoinnin tutkiminen on jäänyt taka-alalle. Syynä lienee se, ettei opettajaopintoihin juuri sisälly puhetta rehtoreista tai heidän jaksamisestaan. Hyvinvoiva rehtori jaksaa johtaa koulua, jossa kasvatetaan tulevaisuuden aikuisia. Rehtorien hyvinvointia tutkitaan vuosittain Suomessa Rehtoribarometreilla vuodesta 2019 alkaen. Uusimmissa tuloksissa näkyy korona-ajan vaikutukset: kiire, huoli oppilaista ja opettajista, vastuualueiden suuruus ja vapaa-ajan vähyys ovat uuvuttaneet rehtoreita. Laadullista tutkimusta rehtorien hyvinvoinnista Suomessa on vähäisesti, minkä takia koin tutkimuksen tekemisen tärkeäksi. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin rehtorien työhyvinvointia lisääviä ja vähentäviä tekijöitä koulun arjessa siten, että heidän oma äänensä tulee kuuluviin.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen aineisto on Lotta Uusitalon syksyllä 2022 keräämä. Se kerättiin Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutin järjestämällä koulutuskerralla, joka oli osa kurssia Yhteisöllisyyttä rakentamassa arvostavalla johtajuudella (8 op). Kurssilla oli 53 osallistujaa, joista 27 palautti kirjoitustehtävän parhaasta ja huonoimmasta mahdollisesta työpäivästä. Jätin analysoitavaksi vain rehtoreita ja apulaisrehtoreita, joita jäi lopulta 19 kappaletta. Valitsin analysointimenetelmäksi teoriaohjaavan sisällönanalyysin, koska kiinnostukseni kohteena on nimenomaan tutkittavien tuottaman tekstin sisältö, jonka tulkintaa ohjaa aiemmin lukemani teoriatietous työhyvinvoinnista ja pedagogisesta johtajuudesta.
Tulokset ja johtopäätökset
Totesin tutkimusta tulkitessani, että rehtorien työhyvinvointia koulun arjessa lisäävät ja vähentävät tekijät ovat usein toistensa kääntöpuolia. Hyvinvointiin vaikuttaa monet työtehtäviin liittyvät, sosiaaliset, fyysiset ja työpäivän ulkopuoliset tekijät. Erityisesti kiire ja kiireettömyys, työyhteisö ja ilmapiiri, opettajien ja oppilaiden hyvinvointi, haastavat tilanteet, saatu palaute, merkityksellisyyden ja riittämättömyyden kokemukset sekä oma asenne ja mieliala ovat teemoja, jotka toistuvat rehtorien vastauksissa. Jatkuvasti liian kiireinen ja sen takia kuormittunut ihminen ei voi hyvin, eikä tällöin voi töissä suoriutua parhaimmalla mahdollisella tavalla, minkä vuoksi negatiivista stressiä aiheuttaviin asioihin tulisi keksiä ratkaisuehdotuksia mahdollisimman pian.
Ihanteellista olisi suunnitella työn aikataulutus sellaiseksi, että siinä on tilaa työtehtäville, tauoille, odottamattomille yllätyksille ja tulevien töiden suunnitellulle. Se on kuitenkin ihanne, jonka toteutuminen ei mahdollistu riittävän usein. Tämän vuoksi rehtorien työpäivät venyvät usein ylitöiden puolelle ja töitä tehdään palkatta vapaa-ajallakin. Lisääntyvät kirjaamisen, raportoinnin ja hallinnon tehtävät vaatisivat myös sen, että niille varataan työaikaa, josta maksetaan palkkaa. Jos tehtäviä tuntuu olevan loputon määrä, ne vievät väistämättä mahdollisuuksia hoitaa sitä tehtävää, johon rehtorit on palkattu: johtamaan ja luomaan puitteet kasvatukselle ja laadukkaalle opetukselle. Työn yksinäisyyteen vaaditaan uudenlaisia johtamisjärjestelyitä: apulaisjohtamisjärjestelyn lisäksi koko opettajayhteisön osallistaminen päätöksentekoon auttaa jakamaan vastuuta ja sitouttaa opettajia koulun toimintaan. Koulutyön tavoitteilta ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnilta odotetaan paljon, joten paineet rehtorin työlle ovat suuret. Vaaditaanko rehtorilta jo loputonta resilienssiä, psyykkistä palautumiskykyä, joka auttaa selviytymään aina uusista haasteista?
Amanda Poutiainen
Rehtorin työhyvinvointi koulun arjessa – Rehtorien kuvauksia parhaista ja pahimmista mahdollisista työpäivistä