Perusopetuksessa kehitetään valmiuksia jatko-opintoja varten. Jatko-opinnot toisella asteella lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa eroavat toisistaan, lukio-opinnoissa painottuu teoreettinen osaaminen, kun taas ammatillisissa opinnoissa käytännön osaaminen. Etenkin nyt uuden oppivelvollisuuslain myötä tarkastelu koulutusasteiden sujuvasta jatkumosta on tarpeen. Oppivelvollisuuden pidentyessä on entistä tärkeämpää varmistaa, että oppilaille tarjotaan tasavertaiset mahdollisuudet jatkaa opintojaan haluamallaan tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että perusopetuksen tulisi tukea oppilaita valmistautumaan sekä lukio-opintoihin että ammatilliseen koulutukseen.
Käsityön oppiaineen rooli käytännön osaamisen edistäjänä yleissivistävässä perusopetuksessa on kiistaton. Käsityö tarjoaa oppilaille mahdollisuuden kehittää monipuolisesti osaamista luoden samalla ymmärrystä käsityön merkityksestä elämässä. Käsityön oppiaineessa oppilaat oppivat muun muassa suunnittelemaan ja toteuttamaan omia käsityöprojekteja, ymmärtämään materiaalien ja työkalujen käyttöä sekä kehittämään luovaa ajatteluaan. Käsityön oppiaineen tavoitteista löytyy myös yksilöiden hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen edistäminen. Käsityön rooli korostuu etenkin ammatillisen koulutuksen kannalta. Käsityöhön liittyvät tiedot, taidot ja asenteet, eli käsityöosaaminen, voivat tukea oppilaiden ammatillisiin opintoihin kiinnittymistä ja menestymistä. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa käsityöosaaminen voi tarjota vahvan perustan monille ammattialoille, kuten tekstiili- ja puutyöaloille.
Keskustelu käsityöosaamisen tasosta ja yhteiskunnallisista vaikutuksista on käynyt kiivaana jo useamman vuoden ajan eri tahoilla. Opettajat ovat huolissaan käsityön perusosaaminen heikentymisestä sekä siitä, miten se vaikuttaa jatko-opintoihin sekä elämään yleensäkin. Mikäli oppilailla ei ole riittävää käsityöosaamista perusopetuksen päättyessä, voi heidän olla vaikea sopeutua ammatillisen koulutuksen vaatimuksiin. Seurauksena voi olla opintojen keskeytys sekä syrjäytyminen, jotka voivat johtaa myös työelämään sijoittumiseen ratkaisevasti. Tarkastelua jatko-opintovalmiuksista siis tarvitaan. Perusopetuksessa tulee varmistaa, että oppilaiden osaaminen kehittyy riittävästi siten, että heillä on tarvittava osaaminen siirtyä seuraavalle koulutusasteelle. Koulutuksen jatkumon tulee olla sujuvaa ja osaamisen kehityksen tulee olla mahdollista jatkua luontevasti eri koulutusasteilla. Koulutuspolun jatkumon mahdollistaminen vaatii tietämystä koulutusasteiden jatko-opintovaatimuksista.
Tutkimustehtävänä oli perehtyä ammatillisten opettajien käsityksiin käsityöosaamisen tarpeesta jatko-opinnoissa ammatillisessa koulutuksessa. Käsityöosaaminen jakautui tutkimuksessa tietoihin, taitoihin ja asenteisiin ammatillisten opettajien käsitysten perusteella. Lisäksi tarkasteltiin ammatillisten opettajien asenteita käsityöosaamisen tasosta sekä ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen käsityön oppiaineen yhteistyön tarpeesta. Tutkimus tarjoaa näkökulmia käsityönoppiaineeseen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Tämä tieto voi olla arvokasta käsityön oppiaineen kehittämisessä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus oli luonteeltaan pääosin fenomenografinen tutkimus sen käsityksiä tutkivan luonteen vuoksi. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ammatillisilta opettajilta, vastauksia kertyi lopulta 81. Kyselyn avointen kysymysten vastaukset analysoitiin fenomenografisen analyysin keinoin ja tuloksiksi syntyi fenomenografiselle analyysille ominaiset kuvauskategoriat. Lisäksi aineistoa analysoitiin määrällisesti kyselylomakkeessa olleiden asenneväittämien osalta.
Tulokset
Tuloksena ilmeni laajasti käsityöosaamista, jota ammatilliset opettajat odottivat ammatilliseen koulutukseen siirtyvältä oppilaalta. Ammatillisten opettajien käsitykset käsityön oppiaineeseen liittyvästä osaamisen tarpeesta muodostivat kolme kuvauskategoriaa: käsityötiedot, käsityötaidot sekä käsityöasenteet. Käsityötaidon kuvauskategoriaan lukeutuu käsityötuotteen valmistukseen liittyvä osaaminen, kuten työvälineiden ja materiaalien käsittelytaito sekä työtapojen hallinta, sekä fyysinen suoritus, joka kattaa motoriset taidot. Käsityötietojen käsityskategoria pitää sisällään kognitiiviseen osaamiseen liittyvää kyvykkyyttä. Ammatilliset opettajat korostivat käsitöiden tekemiseen liittyvää teoreettista osaamista, eli kielellistä ja matemaattista osaamista, materiaali- ja työvälinetietoutta sekä suunnitteluosaamista. Käsityöasenteiden kuvauskategoria pitää sisällään erilaisia yksilöllisiä tekijöitä, kuten asenteita, arvoja, sosiaalisia taitoja sekä motivaation. Nämä yhdessä muodostavat ammatillisten opettajien käsitysten perusteella käsityöhön liitetyt jatko-opintovalmiudet.
Ammatilliset opettajat pitivät käsityöosaamista ammatillisissa opinnoissa tärkeänä, etenkin teknisen työn osaamisen ollessa erityisen arvostettua. Käsityöosaamisen taso nähtiin suhteellisen heikkona. Ammatilliset opettajat ilmaisivat huolta käsityövälineiden ja materiaalien käytössä, motorisissa taidoissa, työturvallisuudessa, itseohjautuvuudessa ja motivaatiossa esiintyvistä puutteista. Ammatillisten opettajien mukaan käsityöosaamisen puutteet näyttäytyvät kouluarjessa vaikeutena suoriutua opinnoista. Yhteistyön tarve käsityön oppiaineen ja ammatillisen koulutuksen välillä koettiin tärkeäksi, ja yhteistyön myönteiset vaikutukset nähtiin tietoisuuden lisäämisen ja osaamisen kehittymisen kannalta. Yhteistyötä ehdotettiin pajatoiminnan, vierailujen ja yhteisesti asetettujen tavoitteiden kautta.
Eveliina Kaasalainen
Ammatillisten opettajien käsityksiä käsityöosaamisesta jatko-opintovalmiuksina