Tutkimuksen taustasta ja ajankohtaisuudesta
Päädyin tutkimusaiheeseen kiinnostuksesta opettajan poliittisuutta ja yhteiskunnallisuutta kohtaan. Kiistanalaiset ja vaikeat aiheet toimivat mielenkiintoisella tavalla opettajan yhteiskunnallisuuden tutkimisessa esimerkiksi herättämällä kysymyksen siitä, miten opettaja voi toimia aiheiden suhteen kouluympäristössä. Erityisesti minua kiehtoi kysymys siitä, miten opettaja voi toimia silloin, kun luokkahuoneessa esiintyy jokin outo tai vaarallinen näkemys. Opetushallituksen (2023) mukaan opettajan tulisi puuttua mielipiteisiin, jotka ilmentävät puutteellista ymmärrystä, epäjohdonmukaisuutta, opetuksen arvoperustan vastaisia asioita tai johtavat muuten ei-toivottuihin seurauksiin.
Tutkimus sijoittuu perusopetuksen alueelle, mutta pohdin erityisesti tutkimuksen alkuvaiheessa sitä, mitenköhän olennaisia tai ajankohtaisia kiistanalaiset ja vaikeat aiheet ovat alakoulun puolella. Sattumoisin tänä keväänä uutisoitiin tapauksesta, jossa alakouluikäistä kiellettiin tekemästä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivää ja loukkaavaa kangaskassia (HS, 8.3.2023). Esimerkki on harvinainen yksittäistapaus, ei vain provosoivuudessaan ja mittasuhteiltaan vaan myös alakoulukontekstiltaan. Mielestäni se kuitenkin toimii tietynlaisena ennakkotapauksena sen suhteen, miten koulu vetää rajoja hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän välille ja millaisiin asioihin koulun tulee ottaa kantaa ehkä vastaisuudessakin.
Käsitteistä
Kiistanalaisia aiheita eivät kovin monet tutkijat ole yrittäneet jaotella erilaisiin tyyppeihin, mikä voi kertoa määrittelyyn liittyvästä vaikeudesta ja yksimielisyyden puutteesta aiheiden suhteen. Kiistanalaiset aiheet eivät ole kiistanalaisia sen vuoksi, että erimielisyyttä syntyisi niihin liittyvistä tosiasioista, vaan kiistanalaisuus liittyy ristiriitoihin arvoissa, uskomuksissa ja periaatteissa (Stradling, 1984, s. 126). Vaikeisiin aiheisiin sen sijaan liittyy vahvemmin subjektiivisuus ja esimerkiksi aiheen loukkaavaksi kokeminen (Winhatz, Sprain, Poutiainen & Ho, 2022). Winchatzin ja kumppaneiden (2022) mukaan vaikean aiheen katsottiin sisältävän sellaista kieltä tai ideologiaa, joka voisi olla loukkaavaa, kiihkoilevaa tai muuten vaan häiritsevää ja vaikeaksi kokeminen vaihtelee myös ajan myötä.
Tämä tutkimus näkee kiistanalaiset ja vaikeat aiheet koulun arjessa luonnollisesti läsnä olevina, osana arjen hektisiä tilanteita ja osin myös tiedostamattomina. Lähestyn aiheita perusopetuksen koulumaailmaan liittyvänä ilmiönä ja suuntaan katseeni niihin hektisiin arjen tilanteisiin, kun oppilaiden suunnalta nousee jokin yllättävä aihe eikä opettaja ole ennalta valmistautunut käsittelemään sitä. En siis puhu opetuksesta tässä tutkimuksessa siinä merkityksessä, jossa opettaja on jo etukäteen valmistautunut jonkin tietyn aiheen suhteen ja tuo aiheita suunnitelmallisesti opetukseen tavoitteenaan käyttää esimerkiksi kokonainen oppitunti aiheesta keskustelemiseen.
Tutkimuksen tavoitteista ja toteutuksesta
Ensimmäinen tavoitteeni tutkimuksessa oli selvittää, mitä opetuksen sisältö voi olla kiistanalaisista ja vaikeista aiheista puhuttaessa luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmasta. Pyrkimykseni oli siis ymmärtää paremmin tätä opetuksen sisältöä ja tuoda sitä näkyville. Toinen tavoitteeni oli selvittää sitä, miten opettajan tulisi aiheita käsitellä luokkahuoneessa eli ymmärtää paremmin opettajan roolia. Opettajan roolin tarkastelun pohjalla käytin Kellyn (1986) neljää roolia, joista sovelsin akseliston tämän tutkimuksen kiinnostuksen mukaisesti. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla yhdeksää maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa Helsingin yliopistolta.
Tuloksista
Analyysin ensimmäisessä osassa muodostin kiistanalaisista ja vaikeista aiheista viisi teemaa: ajankohtaiset aiheet, seksuaali- ja sukupuolikasvatukseen liittyvät aiheet, monikulttuurisuuteen ja moniarvoisuuteen liittyvät aiheet, oppiaineiden sisältöihin liittyvät aiheet sekä muut opetukseen liittyvät aiheet. Osana analyysiä pohdin kiistanalaisen ja vaikean aiheen eroa ja tuon esille myös sitä, että aina ei ollut selvää oliko aihe haastateltavan mielestä kiistanalainen vai vaikea vai molempia samaan aikaan. Analyysin toisessa osassa muodostui opettajan toiminnasta kuva erilaisten näkemysten kuulemisen edistäjänä ja omien mielipiteiden esittäjänä tietyin reunaehdoin.
Tutkimuksen hyödyllisyydestä ja hankaluudesta
Tutkimuksen suurin hyöty on siinä, että se tuo koulumaailmassa olemassa olevia kiistanalaisia ja vaikeita aiheita näkyville ja pistää pohtimaan, millaisia toimintamahdollisuuksia opettajalla on niiden opetukseen liittyen. Tutkimuksen tekeminen tästä aiheesta ei ollut helppoa, koska nimensä mukaisesti kiistanalaisiin aiheisiin liittyy olemassa olevia kiista-asetelmia yhteiskunnassa ja vaikeisiin aiheisiin liittyy vaikeutta. Jouduin useiden aiheiden kohdalla pohtimaan, onko aihe todella kiistanalainen yhteiskunnassa ja samalla punnitsin omaa suhtautumistani aiheeseen. Joidenkin aiheiden kohdalla saatoin kokea vaikeutta henkilökohtaisella tasolla ja tämä kokemus vaikeudesta sai minut pohtimaan sitä, miten suuri hyöty ja apu opettajalle voisi joidenkin aiheiden käsittelyssä olla ulkopuolisen tahon järjestämä opetus. Kiistanalaisuus ja vaikeus kulkivat usein myös käsi kädessä: joissain aiheissa tuntui terveeltä ottaa jokin oma positio aiheen suhteen ja todeta, että itse en oikeastaan pidä niin suuressa arvossa jotakin toista näkökulmaa aiheeseen. Joskus jouduin toteamaan aiheen olevan aidosti kiistanalainen, vaikka toinen näkökulma olisikin tuntunut itsestä väärältä tai ongelmalliselta.
Tutkimuksen myötä minulle heräsi seuraavia kysymyksiä, joita jokainen opetusalalla työskentelevä voi pohtia:
Mitä kiistanalaisia tai vaikeita aiheita sinä tunnistat koulun arjesta?
Mitkä aiheet sinun näkemyksesi mukaan ovat/eivät ole kiistanalaisia? Entä minkä aiheiden kohdalla koet itse vaikeutta, ja miksi?
Millaisia huolia tai pelkoja sinulla liittyy kiistanalaisten ja vaikeiden aiheiden opetukseen liittyen?
Mitä hyötyjä näet kiistanalaisten ja vaikeiden aiheiden käsittelyllä oppilaille?
Saako sinun mielestäsi opettaja kertoa omia mielipiteitään oppilaille ja millaisin reunaehdoin?
Millä tavoin sinun mielestäsi opettajan tulisi huomioida erilaisten näkemysten kuulemista luokkahuoneessa?
Lähteet
Kelly, T. E. (1986). Discussing Controversial Issues: Four Perspectives on the Teacher’s Role. Theory & Research in Social Education, 14(2), 113–138.
Opetushallitus (2023). Jännitteitä oppitunneilla. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/jannitteita-oppitunneilla
Stradling, R. (1984). The teaching of Controverisal Issues: an evaluation. Educational Review, 32(2), 121–129.
Tsokkinen, E. (8.3.2023). Alakoululaista kiellettiin tekemästä “provosoivaa” kangaskassia –Oikea päätös, katsoo tasa-arvovaltuutettu. HS. https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009440555.html
Winchatz, M. R., Sprain, L., Poutiainen, S. & Ho, E. Y. (2022): “We don’t say that word out loud”: a grounded practical theory for analyzing difficult data in language and social interaction classrooms. Communication Education. DOI:10.1080/03634523.2022.2148708
Kia Lehmunen
Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä kiistanalaisista ja vaikeista aiheista sekä heidän suhtautumisensa niiden opettamiseen