Tutkimukseni tavoitteena oli syventyä kuudesluokkalaisten oppilaiden motivaatioprofiileihin kolmessa eri oppiaineessa: ympäristöoppi, suomen kieli ja matematiikka. Käytin odotusarvoteoriaa teoreettisena viitekehyksenä, ja keskityin erityisesti kustannuksiin, sisäiseen arvoon ja kykyjen minäkäsitykseen. Lisäksi halusin tutkia, miten nämä motivaatioprofiilit jakautuvat sukupuolen ja STEM-pyrkimysten suhteen.
Neljä tunnistettua motivaatioprofiilia tarjoavat meille syvällisempää tietoa oppilaiden motivaation eri ilmenemismuodoista. ”Kuormittuneet ja heikosti motivoituneet” ryhmässä olevat oppilaat kokevat korkeita kustannuksia ja heikkoa sisäistä motivaatiota. Heidän tukemisensa vaatii erityistä huomiota ja kannustusta, jotta he voivat löytää motivaation lähteitä ja ylittää koetut haasteet. Toisaalta ”vähän kuormittuneet ja matematiikkaan motivoituneet” oppilaat ilmoittavat matalat kustannukset ja korkean sisäisen motivaation kaikissa aineissa. Heitä voidaan rohkaista ja kannustaa hyödyntämään luontaisia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan oppimisessa.
”Keskimääräisesti kuormittuneet ja matematiikkaan motivoituneet” oppilaat kokevat aineet melko kuormittaviksi, mutta heillä on silti vahva usko omiin kykyihinsä ja sisäiseen motivaatioon matematiikassa. Heidän tukemisensa voi keskittyä itsetunnon ja itsevarmuuden vahvistamiseen sekä opetusmenetelmien tarjoamiseen, jotka auttavat heitä käsittelemään kuormitusta ja ylläpitämään motivaatiotaan. ”Vähän kuormittuneet ja heikosti sisäisesti motivoituneet” oppilaat raportoivat matalaa kuormittuneisuutta, mutta keskimääräistä matalampaa sisäistä motivaatiota ympäristöopissa, äidinkielessä ja matematiikassa. Heidän tukemisensa voi keskittyä löytämään tapoja herättää heidän kiinnostuksensa ja lisätä sisäistä motivaatiotaan näissä oppiaineissa.
Tutkimukseni herätti myös kiinnostavan havainnon: motivaatioprofiilit eivät eroa sukupuolen tai STEM-pyrkimysten perusteella tässä iässä. Tämä antaa meille tärkeää tietoa siitä, että motivaatio ei välttämättä liity sukupuoleen tai tiettyyn koulutuspolkuun tässä vaiheessa tutkimuksessa olleiden oppilaiden elämää.
Tutkimukseni tulokset korostavat motivaation monimutkaista luonnetta ja osoittavat, että erilaisia motivaatioprofiileja voi esiintyä jo kuudesluokkalaisilla. Tämä tieto voi auttaa opettajia ja koulun henkilökuntaa paremmin ymmärtämään oppilaidensa motivaation taustalla olevia tekijöitä ja tarjoamaan tukea, joka vastaa heidän tarpeisiinsa. Jatkossa on tärkeää tutkia, miten nämä motivaatioprofiilit kehittyvät ja vaikuttavat pitkällä aikavälillä oppilaiden oppimiseen ja koulumenestykseen.
Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa motivaation tutkimukselle ja auttaa meitä luomaan entistä parempia pedagogisia lähestymistapoja, jotka tukevat oppilaiden hyvinvointia ja motivoitumista. Jatkossakin on tärkeää panostaa tähän tutkimusalaan ja kehittää menetelmiä, jotka auttavat luomaan innostavia oppimisympäristöjä kaikille oppilaille.
Johannes Gale