Tunteet ovat moniulotteinen ilmiö ja niiden merkitys ihmiselle on tärkeä, esimerkiksi oppimisen tai terveyden näkökulmasta. Lisäksi tunteet ovat vahvasti läsnä oppilaiden koulupäivissä ja he saattavatkin kokea laajan kirjon eri tunteita koulupäivän aikana. Oppimiseen ja opiskeluun liittyviä tunteita on useita, mutta maisterintutkielmani kannalta keskeisiä ovat suoriutumistunteet. Suoriutumistunteilla tarkoitetaan suoriutumistilanteisiin (kuten oppitunnilla opiskeluun) tai suoriutumistilanteiden lopputuloksiin liittyviä (kuten ahdistus kokeessa epäonnistumisesta) tunteita. Tutkielmassani tarkastelin kolmea suoriutumistunnetta, jotka olivat nautinto, tylsyys ja ahdistus. Opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden matematiikkatunteisiin opetuksen kautta. Opettajan opetukseen ovat yhteydessä hänen minäpystyvyysuskomuksensa. Opettajan minäpystyvyydellä tarkoitetaan hänen uskomuksiaan omista kyvyistään suunnitella, järjestää ja toteuttaa opetusta, jonka tavoitteena on oppimistavoitteiden saavuttaminen. Opettajan minäpystyvyys on aihekohtaista eli se voi olla erilaista eri tilanteissa tai eri oppiaineissa.
Maisterintutkielmassani tutkin, miten luokanopettajien matematiikan opetukseen liittyvä minäpystyvyys on yhteydessä opettajien oppilaiden kokemiin tunteisiin matematiikan oppitunneilla ja koetilanteissa. Lisäksi tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, millaista luokanopettajien minäpystyvyys matematiikan opettamisessa on, millaisia tunteita oppilaat kokivat ja erosivatko oppilaiden tunteet sukupuolten tai luokka-asteiden välillä.
Tutkielmani aineisto koostui 3.- ja 4.-luokkalaisista oppilaista ja heidän opettajistaan. Aineiston keruussa käytetyt mittarit muodostuivat oppilaiden tunteita mittaavasta kyselystä sekä opettajien kyselyn osiosta, joka käsitteli minäpystyvyyttä. Opettajan kyselyn minäpystyvyys osio jakaantui neljään osa-alueeseen, jotka olivat kognitiivinen aktivointi, oppilaiden motivointi, tavoitteen asettaminen sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Opettajan matematiikan opetukseen liittyvän kokonaisminäpystyvyyden lisäksi tutkin myös, miten minäpystyvyyden osa-alueet ovat yhteydessä oppilaiden tunteisiin. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia määrällisin tutkimusmenetelmin ja aineiston analyysit toteutettiin SPSS-ohjelmistolla.
Tutkimukseni tulosten mukaan 3.- ja 4.-luokkalaiset oppilaat kokivat matematiikan oppitunneilla ja koetilanteissa paljon nautintoa ja vain vähän ahdistuksen sekä tylsyyden tunteita. Kolmasluokkalaisten tunteet olivat myönteisempiä kuin neljäsluokkalaisten oppilaiden tunteet. Sukupuolen osalta 3.-luokkalaiset tytöt ja pojat eivät eronneet toisistaan oppitunteihin liittyvissä tunteissa, mutta koetilanteissa 3.-luokkalaiset tytöt kokivat poikia enemmän ahdistusta ja vähemmän nautintoa. Neljännellä luokalla tytöt kokivat oppitunneilla ja koetilanteissa poikia vähemmän nautintoa ja enemmän ahdistusta koetilanteissa. Luokanopettajien matematiikan opetukseen liittyvä minäpystyvyys oli suhteellisen korkeaa. Opettajien minäpystyvyyden osa-alue oppilaiden motivointi oli yhteydessä oppilaiden koetilanteissa koettuun ahdistukseen eli, mitä enemmän opettaja koki pystyvyyttä tällä osa-alueella, niin sitä vähemmän opettajan oppilaat kokivat ahdistusta koetilanteissa. Muut minäpystyvyyden osa-alueet eivät olleet yhteydessä oppilaiden kokemiin tunteisiin.
Mielenkiintoisena jatkotutkimusaiheena olisi tutkia luokanopettajien minäpystyvyyttä laajemmalla aineistolla. Tällä tavoin voisi mahdollisesti saada suuremman minäpystyvyyden hajonnan, jolloin olisi mahdollista vertailla opettajien luokkien tunteita ja tutkia, eroavatko korkean minäpystyvyyden omaavien opettajien luokat matalampaa minäpystyvyyttä kokevien opettajien luokista.
Saara Tattari
Luokanopettajien minäpystyvyyden yhteys 3.- ja 4.-
luokkalaisten oppilaiden matematiikkatunteisiin
Erot oppilaiden tunteissa sukupuolten ja luokka-asteiden välillä