Oppilaiden kokemukset
Olin tutustunut yhteisopettajuuteen ennen luokanopettajaopintojani sijaistaessani luokassa, jossa toteutettiin yhteisopettajuutta. Tämä johti siihen, että kandintutkielmassani halusin tutkia tarkemmin yhteisopettajuutta, ja millä tavalla sen nähdään auttavan opettajia työssään. Opettajat mainitsevat tutkimuksissa yhteisopettajuudesta olevan runsaasti hyötyä omalle työlleen, mutta myös oppilaille. Maisteritutkielmassani käänsin luontevasti katseeni oppilaisiin ja siihen, kuinka he kokevat yhteisopettajuuden opiskelijan näkökulmasta. Mielenkiintoista oli myös verrata vastasiko oppilaiden näkemykset opettajien tutkimuksissa mainitsemia oppilashyötyjä.
Oppilastutkimus
Lähtiessäni keräämään aineistoa oppilaiden kokemuksista, huomasin pian, ettei oppilaiden kokemuksia yhteisopettajuudesta ollut juurikaan tutkittu. Oppilashyvinvointia on mitattu useilla eri tutkimuksilla, tai viime aikoina etäkoulukokemuksia, mutta ei yhteisopettajuuden kokemuksia. Tähän saattaa osaltaan vaikuttaa yhteisopettajuuden vaikea määrittely. Yhteisopettajuus muodostuu tekijöittensä näköiseksi ja näin ollen saattaa ilmetä monin eri tavoin. Oppilastutkimuksessa onkin tärkeä kuvata mahdollisimman tarkasti millaisessa yhteisopettajuuden luokassa he opiskelevat. Itse koin, että lapsia koskevassa tutkimuksessa on äärimmäisen tärkeä antaa lapsen äänelle tilaa, jonka takia päädyin tekemään kyselytutkimuksen valitsemalleni luokalle, joka oli koko koulutaipaleensa toiminut yhteisopettajuuden luokassa. Sain myös mahdollisuuden äänittää osan oppilaiden ääneen ajattelua kyselyä tehdessä, joka toi mielestäni syvyyttä tutkimukselleni.
Päätelmät
Tutkimuksessani nousi esille paljon opettajien mainitsemia hyötyjä oppilaille, kuten esimerkiksi tuen saamisen helppous kahden opettajan läsnä ollessa. Osa oppilaista kuitenkin koki suuren luokkakoon tuoman melutason esimerkiksi häiritsevänä. Tämä ei sinällään ole mikään uusi ilmiö, onhan siitä saatu samansuuntaisia tutkimustuloksia esimerkiksi avoimista oppimisympäristöistä tehdyistä tutkimuksista. Kahden opettajan läsnäolon toisaalta nähtiin myös helpottavan luokan työrauhan ylläpitämistä. Eli siinä missä suuri luokka tuo enemmän ääntä, jo pelkästään oppilasmäärän takia, koettiin kahdella opettajalla olevan paremmat mahdollisuudet pitää yllä opiskelurauhaa. Osalle oppilaista erilaisissa ryhmissä työskentely oli mieluisaa, mutta moni koki myös oman kotiluokan parhaaksi paikaksi opiskella. Itse pohdin, liittyykö se jotenkin lapsen turvallisuuden tunteeseen. Onko oppilaan helpompi toimia tutun pienen porukan kanssa, vaikka moni oppilas koki suuren luokan tuovan enemmän kavereita. Nämä kaikki ovat asioita, joita tulisi tutkia paremmin ja eri tulokulmista, jotta todella saataisiin tietää, mitkä asiat vaikuttavat oppilaiden kouluhyvinvointiin.
Lapsen oikeudet
Lasten oikeuksista puhutaan paljon, mutta välillä tuntuu, että koulutuspoliittisissa ratkaisuissa lasten etu ja heidän toiveensa jäävät huomiotta. Siinä missä opettajia tulisi kuulla opetuksen toteuttamisen ammattilaisena, tulisi oppilaita kuulla oppimisen asiantuntijoina. Sen takia olisi äärimmäisen tärkeää tehdä enemmän oppilastutkimusta kentällä, ennen kuin tehdään kansallisia koulutuspoliittisia linjauksia tai jaetaan resursseja koulutukselle. Opetussuunnitelma velvoittaa kouluja ja opettajia ottamaan oppilaat enenevästi mukaan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Todellinen vaikuttaminen jää tällä tavalla vaan hyvin pinnalliseksi. Oppilaiden ääni tulisi ottaa huomion jo paljon varhaisemmassa vaiheessa valtakunnallista päätöksen tekoa. Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy koko ajan kiihtyvällä vauhdilla, mutta kenen päätöksien kautta ja keiden eduksi?
Kirsi Lehtilä
Viidesluokkalaisten kokemuksia yhteisopettajuudesta
Tapaustutkimus Uudeltamaalta