Lapsen kehitys ja oppiminen etenee varhaislapsuudessa nopeasti luoden pohjan myöhemmälle kehitykselle ja oppimisen polulle. Onnistunut koulutaipaleen alku linkittyy vahvasti lapsen sosiaaliseen, emotionaaliseen, kognitiiviseen ja akateemiseen valmiuteen. Oppimaan oppimisen taidoille ja myönteiselle oppimisasenteelle luodaan myös pohja varhaislapsuudessa. Näihin kaikkiin valmiuksiin on todettu vaikuttavan vanhempien kasvatusnäkemysten lisäksi heidän asennoitumisensa oppimista kohtaan sekä vanhempien osoittama kiinnostus lapsen oppimiseen. Tässä valossa on merkityksellistä tutkia, minkälainen on tämän päivän vanhempien suhtautuminen lapsen oppimiseen ja sen tukemiseen. Entä, minkälaisena vanhemmat näkevät oman roolinsa ja mitä opeteltavia taitoja vanhemmat arvostavat.
Suomessa alle kouluikäisten lasten oppimisen edistäminen jakautuu tyypillisesti vanhempien ja varhaiskasvatuksen vastuulle. Viime vuodet erityisesti henkilöstöresurssipulasta kärsivissä päiväkodeissa varhaiskasvatuksen tavoitteet lapsen kasvatuksen ja opetuksen osalta ovat olleet vaarassa jäädä suunnitelmatasolle. Tämä huolestuttaa varhaiskasvattajien lisäksi vanhempia. Miten tämä kehitys näkyy vanhempien ajatuksissa lapsen oppimiseen liittyen?
Tutkimuksen tavoite ja toteutus
Tutkimuksessani tarkastelin 0–6-vuotiaiden lasten oppimista vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhempien näkemyksiä lapsen oppimisesta ja millaisena vanhemmat näkevät oman roolinsa oppimisen tukemisessa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös vanhempien ajatuksia varhaiskasvatuksen roolista lapsen oppimisessa. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin verkkokyselynä helmikuussa 2023, ja siihen osallistui 410 alle kouluikäisen lapsen vanhempaa.
Lapsen oppiminen on osa vanhempien kasvatustehtävää
Keskeisenä tuloksena selvisi, että varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmat ovat erittäin aktiivisia toimijoita lapsensa oppimisessa. Tulosten perusteella vanhemmat kokevat oman vastuunsa lapsen oppimisesta jopa suurempana kuin formaalin varhaiskasvatuksen. Kotona vanhemmat opettelevat lastensa kanssa monipuolisesti erilaisia taitoja. Erityisesti he painottivat lapsen sosiaalisten ja tunne-elämän taitojen kehittämistä sekä taitoa hallita arkipäivän tilanteita. Sosioemotionaalisten taitojen opettelu arvostettiin kaikkein tärkeimmiksi taitokokonaisuudeksi lapsen iästä riippumatta. Myös itsesäätelytaitoja pidettiin erittäin merkityksellisenä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne huolestuttaa vanhempia
Vanhemmat osoittivat huolensa varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssien tilasta: jopa 88 % tutkimukseen osallistuneista vanhemmista kertoi olevansa asiasta huolissaan. Siltikin vanhempien luottamus henkilöstön ammattitaitoon ja pedagogiseen osaamiseen on vahva ja vanhemmat tunnistavat varhaiskasvatuksen tärkeän roolin lapsen oppimisessa. Enemmistö vanhemmista koki varhaiskasvatuksen tukevan lapsen kehitystä ja oppimista kotihoitoa monipuolisemmin.
Vanhempien näkemyksiä lapsen oppimiseen on tutkittu viime vuosina melko vähän. Tutkimukset ovat keskittyneet varhaiskasvattajien, opettajien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten näkemysten selvittämiseen. Vanhemmilla on kuitenkin merkittävä rooli lapsen oppimisen tukijoina. Tämän tutkimuksen perusteella vanhemmat myös suhtautuvat lapsen oppimiseen hyvin vastuullisesti ja ovat kiinnostuneita oppimisen tietoisesta edistämisestä. Tulosten perusteella voidaan ajatella, että vanhempien nykyistä vahvempi osallistaminen lapsen oppimisenpolulle voisi olla mahdollista. Tulokset voivat auttaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja koulutuksen suunnittelijoita ymmärtämään paremmin vanhempien arvostuksia ja tarpeita lapsen oppimiseen liittyen. Nykyhaasteet varhaiskasvatuksessa voivat vaikuttaa lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin asettaen vanhemmille uudenlaisia kasvatushaasteita ja paineita. Jatkotutkimusaiheena olisi kiinnostavaa syventyä tutkimaan miten vanhemmat konkreettisesti tällä hetkellä edistävät lapsen oppimista kotona, ja miten tätä tärkeää kasvatustyötä voisi tukea entistä paremmin.
Maarit Vaarnas