Positiivisen pedagogiikan toiminnan keskiössä on yksilöiden luonteenvahvuuksien tunnistaminen sekä niiden sanoittaminen. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen auttaa yksilöä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sei ei kuitenkaan tarkoita että yksilön tulisi kyetä kaikkeen. vaan löytää juuri hänen mahdollinen paras tapa toimimiseen. Opettajalla on menetelmän toteuttamisessa keskeinen rooli, hänen tehtävänä on toimia ns. mentorina, joka näkee oppilaat oman oppisensa aktiivisina toimijoina ohjaa oppimista. Opettajan keskeisimpinä resursseina ovat oppilaan kanssa luotu keskinäinen vuorovaikutus sekä myönteisen ilmapiirin luominen.
positiivisen pedagogiikan keskeisiä käsitteitä ovat: vahvuusperustainen pedagogiikka, luonteenvahvuudet, ratkaisukeskeinen pedagogiikka, kasvun asenne
Tutkimuksen tavoite ja toteutus
Tutkielman tarkoitus oli tutkia peruskoulun opettajien käsityksiä ja näkemyksiä positiiviseen pedagogiikkaan liittyen. Millaisia vaikutuksia he kokevat sillä olevan, erityisesti oma intressini oli saada selville vaikuttaako opettajien oma kiinnostus sekä positiivisen pedagogiikan menetelmien toteuttamien heidän käsityksiinsä positiivisesta pedagogiikasta ja miten. Aiempien tutkimusten valossa opettajat liittivät toteutukseen paljon myönteisiä vaikutuksia ja näkivät oman roolinsa keskeisinä. Mielenkiintoista on saada selville saadaanko tässä tutkielmassa samansuuntaisia tuloksia vai eriäviä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 6 alakoulun opettajaa. Kohdejoukko valikoitui puoliksi tutuilta kyselemällä ja puoliksi sattumanvaraisesti Facebookin ’’alakoulun aarreaitta’’-ryhmään tehdyn aloituksen vastausten perusteella.
Tutkimuksen tulokset
Kuten aiemmissa tutkimuksissa, myös tähän tutkimukseen osallistuneet opettajat näkivät sekä kokivat positiivisen pedagogiikan menetelmillä olevan paljon myönteisiä vaikutuksia niin yksilö-kuin luokkatasollakin. Opettajat korostivat haastatteluissaan kuinka menetelmien avulla he kykenivät vaikuttamaan positiivisen ilmapiirin luomiseen, – vuorovaikutussuhteeseen sekä vahvistamaan oppilaan minäkuvaa ja toimijuutta. Opettajien käsityksissä korostettiin hyvään keskittymistä ja vahvuuksien sanoittamista. Menetelmän toteuttamisen haasteista esiin nostettiin koetun kiireen vaikuttaminen positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen mm. ei ole aikaa perehtyä ilmiöön, resurssien puute, materiaalien soveltamattomuus luokka-asteelle. Moni opettajista toivoivatkin koulutus mahdollisuuksia positiiviseen pedagogiikkaan liittyen esimerkiksi koulun omien koulutusten kautta.
Jatkotutkimusideoita
Tutkimusta olisi mielekästä tutkia laajemmin empiirisen tutkimuksen avulla, jossa opettajat toteuttaisivat interventiojakson aikana positiivista pedagogiikkaa. Ajanjaksolla tarkoituksena olisi, että opettajat toteuttaisivat positiivisen pedagogiikan menetelmiä kuten vahvuusperustaista pedagogiikkaa, ratkaisukeskeisyyttä, huomaamaan hyvän ja sen lisäksi hyödyntäisi opetuksessa positiivisen pedagogiikan materiaaleja.
Positiivisen pedagogiikan menetelmien on ensisijaisesti tarkoitus vaikuttaa sen kohteeseen, eli tässä tapauksessa oppilaisiin, jos olisi kiinnostuttu myös heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan, ilmiötä saataisiin tarkasteltua enemmän heidän näkökulmastaan. Uskon että keskittyessä ilmiön vaikutuksiin, sen toteuttaminen nähtäisiin entistä tärkeämpänä. Tässä esimerkkinä voisin käyttää kandidaatin tutkielmani aihetta, jossa tarkastelin positiivisen pedagogiikan vaikutuksia oppilaan psyykkiseen hyvinvointiin ja monessa tutkimuksessa selvisi niiden välillä olevan yhteys.
Erica Juvonen