Suomessa toimii tällä hetkellä 16 kristillistä peruskoulua, joissa annetaan opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Tämän ajan muuttuvassa yhteiskunnassa on selkeästi kysyntää myös kristillisille kouluille, sillä monet koulut edelleen kasvavat. Maisterintutkielmassani tarkastelin yhden kristillisen koulun toimintakulttuuria ja sitä, miten kristillisyys siinä ilmenee. Koulun toimintakulttuurista oli erityisesti nostettu esille kohtaamisen pedagogiikka ja halusin myös selvittää, miten opettajat kohtaavat oppilaitaan koulupäivän aikana ja millaisia merkityksiä he näille kohtaamisille antavat. Kohtaamisen pedagogiikka koetaan myös luontevana nimityksenä koulujen kristilliselle toimintakulttuurille. Tämä kuvaa sitä, miten opetussuunnitelmissa painotetaan vuorovaikutussuhteiden tärkeyttä. Keskiössä on erityisesti opettajien ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen merkityksen korostaminen koulujen toimintakulttuurissa. Tutkielmani tulokset viittaavat samaan. Kristillisyyden koettiin näyttäytyvän erityisesti suhteissa työyhteisöön ja suhteessa oppilaisiin. Suhteita pidettiin tärkeinä ja niihin haluttiin panostaa. Niiden arvostamisen voidaan nähdä liittyvän myös koulun hyväksyvään ja kannustavaan ilmapiiriin, jossa opettajat hyvällä esimerkillään haluavat kannustaa oppilaita toisia huomioivaan käytökseen.
Menetelmät
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkielmana, jota varten haastateltiin teemahaastattelun keinoin kuutta opettajaa kristilliseltä koululta keväällä 2021. Vallitsevan koronapandemian takia haastattelut suoritettiin etänä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan haastateltavien kokemukset.
Tulokset
Opettajien omat arvot, maailmankuva, ihmiskäsitys ja usko loivat pohjan kristilliseen kasvatukseen ja opetukseen. Nämä ilmenivät luontevasti yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja työkavereiden kanssa. Voimavarana nähtiin työskentely omien arvojen mukaisessa koulussa, jolloin niistä voitiin puhua avoimesti. Opettajat kokivat saavansa uskostaan motivaatiota ja lisää merkitystä työhönsä. Tämä auttoi jaksamaan paremmin niin haastavissa kuin kasvatustyön toistuvissa tilanteissa. Opettaja toimivat esimerkkeinä oppilaille niin kunnioittamisessa, toisten kohtaamisessa, anteeksi antamisessa kuin myötätunnon osoittamisessa ja pyrkivät näin esimerkin voimalla myönteisesti kasvattamaan oppilaita. Samalla tämä toiminta nähtiin luovan myönteistä ilmapiiriä koululle.
Opetuksessa kristilliset teemat ja Raamatun kertomukset kulkivat luonnollisesti mukana. Kristillisyys ei kuitenkaan ollut päälle liimattua, vaan se kulki mukana niiltä osin, kun se tilanteeseen tai käsiteltävään aiheeseen soveltui. Käännyttämistä tai ehdotonta asennetta ei suvaittu, opettajat painottivat, etteivät he ole hengellisen työn työntekijöitä, vaan opettavat opetussuunnitelman mukaista opetusta.
Kristillisyys näkyi myös oppilaiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Suhdekasvatus nähtiin tärkeänä. Tällä tarkoitettiin suhdetta itseen, lähimmäiseen, ympäröivään maailmaan ja Jumalaan. Nähtiin että suhdekasvatuksessa koulun arvopohja tulee selkeästi esiin erilaisten vuorovaikutustilanteiden kautta. Kohtaamisen kulttuuri oli kristillisellä koululla vahvasti esillä ja opettajat pyrkivät toimillaan lisäämään mahdollisuuksia kohtaamisiin. Lisäksi opettajat olivat tietoisia, miten omat tavat, asenteet ja mielialat vaikuttivat kohtaamistilanteisiin ja näihin pyrittiin vaikuttamaan. Koulu ympäristönä ja sen luomat aikataulut ja oppilaiden määrät luovat tietyt raamit, joiden sisällä kohtaamistilanteet ovat mahdollisia. Opettajat hyödynsivät ruokataukoja, välitunteja ja erilaisia pienryhmiä ja tukiopetusta oppilaiden kohtaamiseen. Tutkimuksen aikana vallalla oleva koronapandemia vaikutti myös merkittävästi kohtaamisen mahdollisuuksiin luoden uudenlaisia toimintamalleja kuin myös kiirettä opettajien työhön.
Turvallinen, positiivinen ja kannustava ilmapiiri korostui tutkielmassani sekä kristillistä toimintakulttuuria, että kohtaamisen pedagogiikkaa analysoitaessa. Tuntui, että hyvä ilmapiiri oli kaiken toiminnan keskiössä. Opettajat tekivät toimia sen parantamiseksi sekä ylläpitämiseksi ja samalla kokivat sen koulun yhdeksi suureksi vahvuudeksi ja tunnusomaiseksi piirteeksi. Hyvä ilmapiiri, opettajien esimerkin kautta tapahtuva kasvatus ja toisten kunnioitus luovat positiivisen kehän, jossa voidaan nähdä, miten hyvä ruokkii lisää hyvää ympärilleen.
Jenna Huttula
Kohtaamisia kristillisellä koululla -Opettajien näkemyksiä kristillisestä toimintakulttuurista ja oppilaiden kohtaamisesta