Varhaiskasvatusalan ammattilaisten toimintaa velvoittaa tänä päivänä monet lait sekä ohjaavat asiakirjat kuten valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Käytännössä kuitenkin jokainen varhaiskasvattaja toteuttaa työtään omalla persoonallisella tavallaan. Osittain tämä liittyy monenkirjaviin koulutustaustoihin, joita varhaiskasvatusalan ammattilaisilta löytyy. Toisaalta myös yksilölliset kokemukset niin työ- kuin yksityiselämässä vaikuttavat siihen miten kukin ammattilainen hahmottaa oman työnsä päämäärät sekä toimintatavat, joilla näitä päämääriä tavoittelee. Koulutuksen kautta hankittu ammatillinen teoreettinen tieto onkin vain yksi osa varhaiskasvatuksen ammattilaisen työkalupakkia. Ammattilaisten työtä ohjaa paitsi teoreettinen tieto myös erilaiset arvot ja uskomukset. Tästä monimuotoisesta käytännön kasvatustyötä ohjaavasta kokonaisuudesta voidaan käyttää termiä henkilökohtainen käyttöteoria.
Henkilökohtainen käyttöteoria ohjaa käytännön kasvatustyötä
Mikä on varhaiskasvatuksen keskeisin tehtävä ja mitä sillä tavoitellaan? Miten lapsi oppii ja mihin lapsi tarvitsee aikuista? Muun muassa näihin kysymyksiin voi hakea vastauksia tutkimalla varhaiskasvatusalan ammattilaisten käyttöteorioita. Jokaisella ammattilaisella on henkilökohtainen käyttöteoria, joka muotoutuu koulutuksen, kokemuksen sekä kollegiaalisen oppimisen synteesinä. Henkilökohtainen käyttöteoria on usein tiedostamaton, mutta se on keskeinen tekijä ammattilaisen toiminnassa, sillä se ohjaa valintoja joita ammattilainen tekee arjessa. Tästä syystä henkilökohtaisen käyttöteorian olemassaolosta tulisi olla tietoinen.
Arvot ja uskomukset näkyviksi
Henkilökohtaisesta käyttöteoriasta voidaan tulla tietoiseksi reflektoinnin avulla. Parhaimmillaan tämä tapahtuu keskustelemalla omista arvoista ja uskomuksista toisten kanssa. Jokaisen ammattilaisen tulisikin harjoittaa itsereflektiota ja tulla tietoiseksi omista uskomuksistaan liittyen varhaiskasvatustyöhön. Vain tällä tavoin ammattilainen voi myös kehittyä ja mahdollisesti parantaa toimintatapojaan. Lisäksi keskustelu tunnistetuista henkilökohtaisista käyttöteorioista mahdollistaa varhaiskasvatuksessa hyvin toimivan tiimityön. Käymällä dialogia arvoista ja uskomuksista, jotka ohjaavat lopulta melko paljon arjen toimintoja, voidaan kehittää koko varhaiskasvatusalaa entistä vetovoimaisemmaksi alaksi ja kirkastaa varhaiskasvatuksen ydintehtävää.
Tutkimustehtäväni ja tulokset
Tutkimukseni pyrki kuvailemaan minkälaisia henkilökohtaisia käyttöteorioita varhaiskasvatusalan ammattilaisilla on sekä selvittämään mitä yhteneväisyyksiä niistä voisi löytää. Aihetta ei ole juurikaan tutkittu aiemmin, mutta aihe on tärkeä, sillä henkilökohtainen käyttöteoria saattaa tutkimusten mukaan ohjata ammattilaisen työtä jopa enemmän kuin laissa määritellyt asiakirjat kuten valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma.
Tutkin henkilökohtaisia käyttöteorioita haastattelemalla yhdeksää (9) varhaiskasvatusalan ammattilaista. Haastatteluista ilmeni, että kaikkia ammattilaisia yhdisti halu puolustaa lasten etua. Lisäksi selvisi, että sujuva tiimityö on aivan keskeisessä asemassa laadukkaan varhaiskasvatustyön toteutumisessa. Toisaalta tutkimuksestani selvisi, että varhaiskasvatusalan työ on tällä hetkellä varsin monimutkaista ja se sisältää jopa keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Ammattilaisten tulee toiminnassaan esimerkiksi huomioida lasten yksilölliset tarpeet, mutta toisaalta samalla kasvattaa lasta noudattamaan sosiaalisia sääntöjä ja normeja. Varhaiskasvatustyölle asetetaankin nykyään hyvin monenlaisia tavoitteita, jolloin ammattilaisten on pohdittava miten tasapainoilla moninaisten vaatimusten ristipaineessa.
Henkilökohtainen käyttöteoria heijastelee yhteiskunnan arvoja
Vaikka varhaiskasvatusalan ammattilaisten henkilökohtaiset käyttöteoriat ovatkin yksilöllisiä, ne heijastelevat kuitenkin yhteiskunnassa vallalla olevia arvoja. Tutkimukseni loppupäätelmä onkin, että näitä arvoja tulisi tarkastella kriittisesti ja pohtia minkälaisten arvojen mukaan haluamme lapsiamme kasvattaa. Keskustelu erilaisten näkemysten välillä varhaiskasvatustyön tavoitteista ja menetelmistä dialogisesti olisikin tarpeellista niin käytännön työssä kuin tutkimuskentälläkin.
Mira Jaakkola
Personal practical theory in early childhood education and care as an essential element of professionalism.