Olen aina ollut kiinnostunut koulukiusaamisesta ilmiönä. Ihmetyttää, miksi sitä ei saada ratkaistua. Koulukiusaaminen aiheuttaa ongelmia todella monella tasolla. Inhimillisesti kiusatulle ja kiusaajalle, ympärillä oleville oppilaille ja oppimisrauhalle. Jos kiusaaminen jää selvittämättä, voi se seurata monenlaisina ongelmina aikuisuuteen asti. Tässä tutkielmassa pohdin sitä, muuttiko poikkeusolot (covid-19) kiusaamisen määriä tai tapoja.
Mitä kiusaaminen on?
Kiulukiusaamiselle on useita määritelmiä. Määrittely on tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät, mistä on kyse. Jos määrittelystä ei ole yksimielisyyttä, voi osa kiusaamistilanteista jäädä selvittämättä, koska sitä ei tulkita kiusaamiseksi. Sen tähden mielestäni Päivi Hamaruksen (2012) esittämää kaksi kriteeriä riittää: kiusattu kokee tulleensa kiusatuksi ja kiusattu ei ole tasaveroinen puolustautumaan kiusaajaa vastaan. Kun nämä ehdot täyttyvät, on tilanne selvitettävä aikuisen avulla.
Pandemia
Covid-19 pandemia alkoi joulukuussa 2019 Kiinasta. Taudin aiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus Sars-CoV-2. Suomessa COVID-19 viruksen aiheuttama tartuntatauti alkoi levitä laajalti keväällä 2020 ja Suomen hallitus totesi yhdessä tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa. Pandemian ensimmäisen kevään aikana tehtiin paljon rajoituksia kaikkialla yhteiskunnassa ja muun muassa perusopetus muutettiin etäopetukseksi vajaan kolmen kuukauden ajaksi maaliskuulta toukokuulle.
Pandemian seurauksena oppimisympäristöissä, koulutusprosesseissa ja käytänteissä tapahtui muutoksia. Nuorten kokema hyvinvointi huononi koronakriisin pitkittyessä. Ennen koronakriisiä valtaosa nuorista koki voivansa hyvin. Ilmeni, että nuoret kokivat jaksamattomuutta ja ahdistuneisuutta. Tämä kaikki vaikutti myös heidän vertaissuhteisiinsa.
Tutkielman tavoite
Tutkielman tavoite oli selvittää, muuttuiko koulukiusaamisen muoto tai määrä poikkeusolojen myötä. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millä tavoin koulukiusaaminen ilmeni koulussa ennen covid-19 epidemiaa? 2) Ilmeneekö koulukiusaaminen eri tavalla Covid-19 epidemian alkamisen jälkeen?
Aihe kiinnostaa siksi, että mielestäni on tärkeää saada lisää tietoa koulukiusaamisesta ilmiönä. Pandemian aika oli poikkeuksellinen kaikkien sosiaalisten rajoitusten myötä. poikkeuksellisia aikoja voi tulla tulevaisuudessakin ja on tärkeää tietää, miten niihin nopealla aikataululla sopeudutaan, vahinkoja minimoiden.
Tuloksia
Ennakkoon oli ajatus, että kiusaamisen määrä olisi jopa vähentynyt. Siihen ei varsinaisesti vastausta saatu, koska osa kiusaamisesta tapahtuu aikuisilta piilossa. Osa oppilaista koki etäopiskeluajan myös myönteisenä, koska silloin sai keskittyä rauhassa opiskeluun. Eli osalle oppilaista sosiaalinen eristäytyminen oli positiivinen kokemus.
Kiusaamisen määrä ei ehkä vähentynyt, mutta kiusaamisen muodot ja keinot muuttuivat osittain. Virtuaalinen kiusaaminen lisääntyi huomattavasti. Ja siihen puuttumisen opettajat kokivat haastavammaksi, koska virtuaalinen kiusaaminen ei noudata kouluaikoja ja koulurajoja.
Osa opettajista koki, että kiusaamisen määrä kasvoi lähiopetuksessa, etäopiskelun jälkeen. Osalle niitä oppilaita, joilla haasteita muutenkin koulunkäynnissä tai sosiaalisissa suhteissa, pandemia aika aiheutti niitä vielä lisää.
Tutkielman merkitys tulevaisuuteen
Koronan aiheuttama pandemia tuli yllättäen, eikä poikkeuksellisiin olosuhteisiin ollut varauduttu. Kukaan ei siis tiennyt etukäteen, miten oppilaat niihin reagoivat. Sen tähden kaikki tutkimus tuolta ajalta on merkittävää, sillä pandemioita voi tulla tulevaisuudessa uudestaan.
Tämän tutkielman osalta esille tuli virtuaalisen kiusaamisen määrän nousu ja haasteet siihen puuttumiseen. Ilmiöön olisi hyvä pureutua nyt, kun eletään normaaliaikoja, jotta puuttuminen poikkeusoloissa olisi helpompaa.
Sanna-Leena Rautiainen-Särkkä
Koulukiusaaminen ennen koronaa ja koronan aikana