Kuva suomi toisena kielenä -opetuksesta ja -oppilaista Helsingin Sanomissa alkuvuonna 2023

Taustaa:

Monikielisyys on arkipäivää yhteiskunnassamme, sillä ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt entisestään globaalisti. Tämä on lisännyt kouluissa kielenopetuksen eriyttämisen tarvetta entisestään. Opetuskielen osaamisen on todettu olevan merkittävä tekijä koulussa pärjäämiseen. Suomi toisena kielenä -oppimäärä on tarkoitettu oppilaille, joilla ei ole vielä riittävä kielitaidon taso suomen tai ruotsin kielessä tai jos oppilaalla on muuten monikielinen tausta. Suomi toisena kielenä -oppimäärässä opetusta pystytään paremmin eriyttämään oppilaiden oppimisen tarpeen mukaan. Oppilaan opiskelu S2 -oppimäärän mukaan tulee perustua aina oppilaan oppimisen tarpeeseen.

 

Tutkimuksentehtävä:

Tutkielmani tutkimustehtävänä oli tutkia Helsingin Sanomien kevään 2023 tammi–maaliskuussa käytyä keskustelua suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksesta. Keskityin erityisesti suomi toisena kielenä -oppilaisiin. Tarkastelin tutkimuksessani sitä, mitä teemoja ja mielikuvia S2-opetuksesta Helsingin Sanomien teksteissä nostettiin esiin. Lisäksi selvitin, minkälaisia ratkaisuehdotuksia aineistossa tarjottiin S2-opetuksen haasteisiin. Aihetta oli mielestäni tärkeä tutkia, sillä keväällä 2023 uutisoitiin, että S2-opetukseen osallistuu tällä hetkellä oppilaita, jotka pystyisivät opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Olinkin kiinnostunut tutkimaan, miten S2-opetus esitetään.

 

Tutkimuksen tulokset:

Tutkielmani tuloksiksi muodostui seitsemän teemaa. Teemat olivat: Huoli S2-oppilaiden pärjäämisestä; S2-opetuksen vaikutus myöhempiin mahdollisuuksiin; Valikoituminen S2-opetukseen; Kielteisiä mielikuvia S2-oppilaista ja opetuksesta; Kokemuksia S2-opetuksesta; Selityksiä S2 oppimistuloksille ja Ratkaisuehdotuksia S2-oppilaiden tukemiseen ja opetuksen kehittämiseen. Tutkielmani tulosten perusteella muodostui kuva S2-opetuksen haasteista, mutta samalla nousi esille myös monia ratkaisuehdotuksia, jotka pyrkivät vastaamaan S2-opetuksen haasteisiin. Näitä olivat esimerkiksi resurssien lisääminen, kielitietoisuuden kasvattaminen ja kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen. Vaikka S2-opetukseen liittyi haasteita, teksteistä ilmeni, että S2-opetukselle on aito tarve.

 

Tulosten soveltaminen:

Tutkielmani avulla voidaan saada kuvaa siitä, miten mediassa nostetuissa kirjoituksissa nähdään S2-opetus ja sen haasteet. Tutkielman tuloksissa nousi esiin monia eri kehitys ehdotuksia parantaa S2-opetusta, näitä ehdotuksia olisi syytä tarkastella, koska osa niistä voisi kehittää opetusta ja vastata siten S2-opetuksen haasteisiin. Tutkimukseni tuloksien soveltaminen käytännössä edellyttäisi kuitenkin huolellista harkintaa ja kykyä arvioida, kuinka todenmukainen kuva S2-haasteista nousee esille, sillä mediassa saattaa painottua tietyt näkökulmat. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia, miten S2-opetus vaikuttaa mahdollisesti oppilaiden myöhempään koulupolkuun.

 

Johanna Kankaanpää

Kuva suomi toisena kielenä -opetuksesta ja -oppilaista Helsingin Sanomissa alkuvuonna 2023

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *