Tuotteiden ja palveluiden vaatimukset ovat monimuotoistuneet, sekä jatkuvat muutokset vaativat yrityksiltä nopeaa reagointia muutoksiin. Täyttääkseen nämä vaatimukset yrityksissä tarvitaan asiantuntijoiden yhteistyötä, jolloin eri tietoja ja osaamisia yhdistetään parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi. Tätä yhteistyötä voidaan nimittää, esimerkiksi moniammatilliseksi, monialaiseksi tai monifunktionaaliseksi yhteistyöksi. Omassa tutkimuksessani tutkin vähittäiskaupanalan yrityksen Ecom-prosessissa tehtävää asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Ecom-prosessi pitää sisällään kaikkea sähköiseen kaupankäyntiin ja verkkokauppaan liittyvää työtä. Jotta Ecom-prosessi voi toteutua sujuvasti tarvitsee asiantuntijoiden tehdä yhteistyötä funktionaalisesti erillään olevien asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksessani haastattelin kyseisen yrityksen seitsemää asiantuntijaa. Haastateltavat olivat myynnistä, markkinoinnista ja IT:stä. Selvitin tutkimuksellani, millaista yhteistyötä asiantuntijat tekevät sekä, millaiset seikat nousevat esiin asiantuntijoiden puheissa heidän kuvatessaan monifunktionaalista yhteistyötä. Analysoin aineiston temaattisella analyysilla.
Yhteistyön intensiteetti vaihtelee
Ecom-prosessissa on jatkuva tarve monifunktionaalinen yhteistyölle. Haastatteluista kävi ilmi, että asiantuntijoiden toimenkuvat ja meneillään olevat tehtävät kuitenkin vaikuttivat siihen, kuinka usein he tekivät monifunktionaalista yhteistyötä. Haastateltavien yksilölliset kokemukset siitä, miten luontevaa monifunktionaalinen yhteistyö oli erosivat hieman toisistaan. Tuloksista kävi ilmi, että Ecom-prosessissa yhteistyö vaihteli kolmen intensiteetin välillä: tiedon välittäminen funktiolta toiselle, prosessin etenemisen kannalta olennainen yhteistyö sekä yhdessä ideointia, suunnittelua ja kehittämistä. Intensiteeteistä eniten haastateltavat kuvailivat tilanteita, jotka voitiin luokitella yhdessä ideoinniksi, suunnitteluksi ja kehittämiseksi. Näiden tilanteiden kuvauksissa oli havaittavissa eniten vastavuoroista kaikkien osapuolten asiantuntijuuksien hyödyntämistä, joka on ominaista moniammatillisen/-alaisen yhteistyön määritelmissä. Tämä intensiteetti toteutui säännöllisten ja sovittujen toimintatapojen, kuten erilaisten prosessien, projektien tai palaverien myötä.
Relationaalinen asiantuntijuus, kollektiivinen tieto ja yhteiset toimintatavat
Halukkuus tehdä yhteistyötä, aktiivinen yhteydenotto, asiantuntijoiden roolien ymmärtäminen kuin myös toisten funktioiden kokonaisuuksien ymmärtäminen nousivat esiin haastateltavien puheissa. Nämä piirteet voidaan nähdä osana, aiemmissa yhteistyön tutkimuksissa nimettyä, relationaalista asiantuntijuutta. Toimiessaan relationaalisena asiantuntijana asiantuntija ymmärtää muiden asiantuntijuutta ja tunnistaa, kenen asiantuntijuutta on tarpeen hyödyntää, missäkin tilanteessa. Yhteiset toimintatavat tukivat relationaalista asiantuntijuutta, kun, esimerkiksi monifunktionaalisissa suunnittelun ja kehittämisen tapaamisissa asiantuntijat tulivat tietoisemmiksi toisten asiantuntijoiden rooleista, kuin myös toisten funktioiden työstä. Yleisesti yhteiset toimintatavat korostuivat haastatteluissa. Nykyiset monifunktionaalisen yhteistyön toimintatavat koettiin tärkeiksi yhteistyölle, sekä toimintatapojen lisääminen painottuen Ecom-prosessin ennakoivaan ja kehittävään työhön nähtiin oleellisena. Tuloksissa painottui myös kollektiivinen tieto, joka voitiin nähdä muodostuvan, kun kaikki yhteistyön osapuolet kuulivat tarvittavat tiedot sovituilla foorumeilla ja tiedonkulku oli avointa asiantuntijoiden välillä.
Johtopäätökset ja pohdintaa
Kummankin tutkimuskysymyksen tuloksia yhdistivät tiedon jakaminen ja yhteiset toimintatavat. Tiedon jakamisen sekä yhteisten toimintatapojen myötä, asiantuntijoiden erot työn tavoissa, kuin myös funktioiden erot työn tavoissa tulevat ilmi. Aiemmassa kirjallisuudessa näitä eroja on nimetty rajoiksi ja ne voidaan nähdä ymmärrystä lisäävinä paikkoina niiden ollessa tiedostettuja ja yhdessä tunnistettuja. Nämä rajat voivat olla myös yhteistyötä tukevia, kun rajojen ylittämisestä on yhteisesti sovittu. Koska tutkimuksen haastateltavilla oli erilaisia kokemuksia yhteistyön luontevuudesta sekä siitä, miten hyvin toisten asiantuntijuudet tunnettiin, voisi rajojen yhteinen tunnistaminen ja ylittämisestä yhdessä sopiminen yhtenäistää ja parantaa kokemuksia yhteistyöstä.
Nämä pohdinnat kuin myös monet tulokseni ovat samankaltaisia kuin aiempien tutkimusten tulokset monialaiseen yhteistyöhön liittyen. Varsinkin sovittujen toimintaperiaatteiden ja yhteisten toimintatapojen tärkeys korostuu monialaisen yhteistyön tutkimuksessa. Samoin relationaalisen asiantuntijuuden merkittävyys monialaisessa yhteistyössä nousee esiin omassa kuin myös aiemmissa tutkimuksissa. Ajankohtainen aihe tutkittavaksi monialaisen/-funktionaalisen yhteistyön kuin myös relationaalisen asiantuntijuuden tutkimuksessa voisi olla etätyön vaikutus yhteistyön toteutumiseen.
Enni Teräs
Asiantuntijoiden monifunktionaalinen yhteistyö – Rajojen ylitykset yhteistyön tukena