Tutkielman taustaa
Työelämän tasa-arvosta on toteutettu laajasti tutkimuksia Suomessa ja maailmalla. Myös rekrytointia on tutkittu eriarvoisuuden näkökulmasta monien sukupuolen- ja työntutkijoiden toimesta. Tutkimuskirjallisuudessa trendit ovat selkeitä: työelämä ja rekrytointi ei edelleenkään ole tasa-arvoista ja rekrytoijat toteuttavat yhä työssään eriarvoista kohtelua, tahallaan tai tahattomasti. Itseäni kiinnosti tutkielmaani aloitellessa laajana teemana tasa-arvon toteutuminen rekrytoijan työssä. Lisäksi olin kiinnostunut siitä, muodostuuko rekrytoijien puheissa tietynlainen ideaalityöntekijä. Ideaalityöntekijän ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että työkontekstissa on olemassa ideaalin työntekijän muotti, johon työntekijöiden ja -hakijoiden tulee mahtua. Päätin tutkielmassani yhdistää nämä kaksi aihetta ja keskittyä tasa-arvoon osana rekrytoijan työtä sekä ideaalityöntekijän muodostumiseen rekrytoijien puheissa.
Tutkimustehtävä
Tutkielmani tavoitteena oli tarkastella tasa-arvoa osana rekrytoinnin ammattilaisten työtä. Lisäksi tarkastelin sitä, muodostuuko rekrytoijien puheissa tietynlainen ideaalityöntekijä, kun he kuvailevat työnhakijoita. Pyrin tarkastelemaan sitä, tuottavatko rekrytoijien arvokkaina pitämät piirteet hierarkkista sukupuolijärjestystä ylläpitävää ideaalityöntekijää. Tutkielmani aineisto koostui kolmen rekrytoinnin ammattilaisen kanssa käydystä haastattelusta. Toteutin haastattelut puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin ja analysoin haastatteluaineistoani kriittisen diskurssianalyysin avulla.
Keskeiset tulokset
Tutkielmassani rekrytoijat muodostuivat toimijoina tasa-arvon portinvartijoiksi. Haastatteluissa tuli esiin, että tasa-arvon toteutuminen rekrytoijan työssä on monimutkaista ja rekrytoijien näkemys sukupuolen vaikutuksesta työnhakuun on sukupuolineutraali. Rekrytoijat vähättelivät vastauksissaan sukupuolen vaikutusta rekrytointiin ja painottivat sen sijaan osaamista tärkeänä elementtinä työnhaussa. Ideaalityöntekijä muodostui rekrytoijien puheissa vastakkainasettelujen kautta. Vastakkain rekrytoijat asettivat eri ammattikunnat sekä miehet ja naiset.
Johtopäätöksiä
Aikaisempi tutkimus tukee löydöksiäni siitä, että organisaatioissa on vallalla sukupuolineutraali asenne sukupuoleen, eikä sukupuolen olemassaoloa organisaatiossa tunnisteta ja tunnusteta. Tutkielmani on tuonut feministiseen työntutkimukseen lisää näytteitä siitä, että rekrytoijien sukupuolineutraalit asenteet kulkevat linjassa aikaisemman tutkimustyön kanssa. Lisää tutkimusta kuitenkin kaivataan työnhaun yhteydestä tasa-arvoon. Myös rekrytoijien luomaa kuvaa ideaalityöntekijästä olisi syytä tutkia yksityiskohtaisemmin, jotta tietäisimme, onko rekrytoinnin kentällä vallalla tietty kuva ideaalista työntekijästä. Tutkielmani on näyttänyt, kuinka yksityisten rekrytointiyritysten asema yhteiskunnassa on monimutkainen ja rekrytoinnin ulkoistamisen vaikutuksia rekrytoinnin tasa-arvoon tulisi tutkia lisää. Lisäksi yksityisten rekrytointiyritysten ja asiakasyritysten keskinäisiä suhteita tulisi tutkia lisää. Tasa-arvon toteuttaminen ja varmistaminen ei ole yksinkertaista ja voi olla epäselvää, kuka lopulta on vastuussa tasa-arvon toteutumisesta rekrytoinnissa.
Salla Lenkola
Rekrytoijat tasa-arvotoimijoina? Tasa-arvo ja ideaalityöntekijä rekrytoijien työssä ja puheessa