Perhe on kotitaloustieteessä ehtymätön tutkimuskohde. Familistisen käsityksen mukaan perhe on yksikkö, joka on tärkein ja menee kaiken muun edelle. Julkisuudessa on ollut jo pidemmän aikaa kirjoituksia siitä, kuinka joissain perheissä eletään kuitenkin kahta erilaista elintasoa. Perheen rahat eivät ole yhteisiä, mutta menot on. Menoja ei kuitenkaan jaeta suhteessa tuloihin. Tämä saattaa johtaa hyvinvointieroihin perheen sisällä. Halusinkin lähteä omassa tutkimuksessani tarkastelemaan mistä tässä ilmiössä onkaan kyse.
Tutkielmani tavoite
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että taloudellisten resurssien epätasainen jakautuminen perheen sisällä voi aiheuttaa hyvinvointieroja perheenjäsenten kesken ja samalla johtaa ristiriitoihin ja tyytymättömyyteen. Kahden elintason perheet on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä niissä korostuvat individualistiset piirteet. Tutkimukseni tavoitteena oli saada lisää ymmärrystä tähän ilmiöön tutkimalla perheiden tunneilmastoa sekä hyvinvointia.
Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen toteuttaminen
Tutkimusaineisto kerättiin kirjoituskutsulla alkukevään 2023 aikana Facebookissa. Kirjoituskutsu oli auki kolmen viikon ajan. Tänä aikana siihen vastasi 96 henkilöä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi. Vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin, millaisia tunteita kaksi eri elintasoa heissä herättää ja millä tavoin se näyttäytyy heidän arjessaan ja hyvinvoinnissaan. Suurin osa kirjoituskutsuun vastanneista oli naisia, joten tuloksissa painottuu naisten näkökulma aiheeseen. Vastaajien kirjoittamia kertomuksia analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Apuna käytettiin Allardtin hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia having, loving, doing, being, sekä Martelan niistä johdattamia objektiivisia ja subjektiivisia indikaattoreita.
Tutkielmani tuloksia
Tutkimustulosten mukaan kahden elintason perheissä oli paljon negatiivisia tunteita. Vastaajat kirjoittivat tuntevansa ahdistusta, epäreiluutta, alemmuutta ja häpeää tilanteen takia. Tunteet pysyivät samanlaisina riippumatta siitä, oliko vastaajana perheen pienempituloinen, suurempituloinen tai lapsen näkökulmaa tarjonnut jäsen.
Tunteiden tutkimisen lisäksi halusin selvittää, miten eri elintaso perheen sisällä näkyy hyvinvoinnissa ja arjessa. Tähän tutkimuskysymykseen kertyi paljon materiaalia ja analysoimalla kertomuksia hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta, syntyikin 24 erilaista alaluokkaa. Alaluokkia syntyi jokaisen hyvinvoinnin ulottuvuuden alaisuuteen. Having-ulottuvuus voidaan esimerkiksi yhdistää yhteiskunnan tukiverkostojen ulkopuolelle jäämiseen ja pelkoon ylisukupolvisuudesta, loving taasen arvostuksen puutteeseen ja henkiseen väkivaltaan. Doing voidaan liittää heikkoihin itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin ja being mielenterveydellisiin haasteisiin. Edellä kuvatut alaluokat antavat selkeän tuloksen siitä, että kaksi eri elintasoa perheen sisällä heikentää perheen hyvinvointia merkittävästi.
Tutkimuksen mukaan kahden elintason perheissä taloudellisesti paremmassa asemassa olevalla on enemmän valtaa päättää perheen asioista. Perheissä oli viitteitä myös taloudellisesta väkivallasta, sillä kertomusten mukaan niissä saattoi olla työnteon rajoittamista ja rahankäytön kontrollointia. Kertomuksista selvisi, että vastaajat olivat kokeneet henkistä väkivaltaa kontrolloinnin, alistamisen ja vähättelyn kautta.
Ilmiön voidaan todeta koskettavan enemmän naisia, jo yhteiskunnan rakenteidenkin takia, sillä naiset ovat useammin perheen pienempituloisia ja kantavat usein vastuuta lastensa hoivasta sekä heistä aiheutuneista kuluista. Vaikka kaksi eri elintasoa olisikin ilmiönä marginaalinen, se vaikuttaa kuitenkin suuresti perheiden hyvinvointiin. Monen vastaajan perhe oli hajonnut ja parisuhteet päättyneet eroon. Elintasoero ei ollut ainoa haaste perheiden elämässä, mutta moni oli kirjoittanut sen olleen iso syy parisuhteen päättymiseen ja eroon. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että perheenjäsenten tulisi kantaa vastuuta myös toistensa taloudellisesta hyvinvoinnista, sillä se näyttäytyy kaikilla muillakin hyvinvoinnin osa-alueilla.
Ulla Pihkala
”Puolisoni muistaa säännöllisesti kertoa kuinka köyhä olen häneen verrattuna.” Kertomuksia kahden eri elintason perheistä