Opettajien toiminnan ja persoonan psykologinen tarkastelu on vielä hyvin kartoittamaton alue kasvatustieteellisessä kentässä. Tällainen näkökulma on kuitenkin tärkeä, kun otetaan huomioon millainen merkitys opettajalla on oppilaiden elämässä. Opetustyön ohella opettajat ovat oppilailleen roolimalleja ja turvaperusta lapsille koulupäivän ajan. Lapset usein kiintyvätkin omaan opettajaansa, mutta kiintymys ei ole vain yksipuolista, sillä myös opettajat usein kiintyvät oppilaisiinsa.
Kiintymyssuhteita voivat kuitenkin varjostaa aiemmat ihmissuhdevaikeudet tai jopa traumat. Tällöin puhutaan turvattomasta kiintymyssuhteesta tai kiintymyssuhdemallista. Tässä tutkimuksessa syvennyin opettaja-oppilassuhteeseen John Bowlbyn (1969) kehittämän kiintymyssuhdeteorian avulla ja selvitin, miten opettajan kiintymyssuhdemalli vaikuttaa opettajan ja oppilaan väliseen suhteeseen.
Kuritus ja kiintymyssuhteet, psykopatologiaa?
Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty opettajan käyttämien kurinpitomenetelmien johtuvan joissain tilanteissa turvattoman kiintymyssuhdemallin aiheuttamasta ahdistuksesta. Turvattomasti kiintyneiden opettajien tarve oppilaiden hyväksyntään ja läheiseen yhteyteen voi tuottaa ahdistusta näiden asioiden menettämisestä, etenkin konfliktitilanteissa. Säilyttääkseen kontrollin, opettaja saattaa turvautua kurinpitomenetelmiin hallitsemattomasti, tutkimuksissa esitetään. Tätä tutkimusta ohjasi kaksi kysymystä: Miten opettajan turvaton kiintymyssuhdemalli vaikuttaa opettaja-oppilassuhteisiin ja vaikuttaako turvaton kiintymyssuhdemalli tietynlaisten kurinpitomenetelmien käyttöön?
AAA: Arkaluonteisen aineiston analyysi
Tutkimus toteutettiin määrällisesti. Koko tutkimuksen onnistuminen riippui siitä, uskaltaisivatko opettajat vastata näin sensitiiviseen aiheeseen. Anonymiteetin painotus ja määrällisyys osaltaan myös helpottivat arkaluonteisen aiheen aineiston keräämisessä ja datan käsittelyssä. Lopulta verkkolomakkeeseen vastasi yhteensä 134 opettajaa. Lomakkeessa käytettiin kolmea mittaria — kiintymyssuhdemallimittaria (ECR-R), opettaja-oppilassuhdemittaria (STRS) ja kurinpitomittaria. Kurinpitomittari luotiin tutkimuskirjallisuuden pohjalta ja siinä käsiteltiin viittä kurinpidon muotoa, joita olivat vihaisesti huutaminen, sarkasmi, oppilaan nöyryyttäminen, luokan kollektiivinen rangaistus ja oppilaan luokasta poistaminen.
Vastaajat jakautuivat kiintymyssuhdemalleiltaan siten, että turvallisesti kiintyneitä opettajia oli 101 ja turvattomasti kiintyneitä 33 — joista välttävästi kiintyneitä oli 12, ristiriitaisesti 10 ja pelokkaasti 11. Suurin osa vastaajista oli naisia (94 %), minkä todettiin vastaavan luokanopettajapopulaatiota riittävän luotettavasti. Lopullista aineistoa analysoitiin varianssianalyysillä ja korrelaatiotesteillä tilasto-ohjelmassa.
Kiintymyssuhdemallin monimuotoiset vaikutukset
Tutkimuksessa selvisi, että opettajien turvallisella ja kolmella turvattomalla kiintymyssuhdemallilla (välttävä, ristiriitainen ja pelokas) on tilastollisesti merkitsevä ero keskenään opettaja-oppilassuhteen läheisyydessä, konflikteissa ja riippuvuudessa. Tuloksissa korostuivat erityisesti ristiriitaisesti kiintyneet opettajat, jotka raportoivat kaikkein eniten konflikteja ja riippuvuutta opettaja-oppilassuhteissaan siitä huolimatta, että suhde oppilaisiin oli näillä opettajilla kaikkein läheisin. Huomiota herätti myös turvallisesti kiintyneet opettajat, jotka raportoivat suhteensa oppilaisiin kaikkein etäisimmäksi. Välttävästi kiintyneet opettajat taas raportoivat kaikkein vähiten konflikteja oppilassuhteissaan.
Kurinpitomenetelmissä havaittiin myös selvä ero kiintymyssuhdemallien välillä. Turvattomasti kiintyneet opettajat käyttivät tehokeinona pääasiassa huutamista ja kollektiivista rangaistusta, kun taas turvallisesti kiintyneet opettajat käyttivät kaikkia kurinpitomenetelmiä monipuolisemmin. Turvallisesti kiintyneillä korostui poikkeuksellisen vahvasti myös oppilaiden nöyryyttäminen, mikä on huolestuttava havainto. Ristiriitaisesti kiintyneiden opettajien korostunut konfliktien määrä, huutaminen ja kollektiivisten rangaistusten käyttö on myös jokseenkin huolestuttavaa. On mahdollista, että opettajan ristiriitainen kiintymyssuhdemalli on eräässä mielessä jopa riskitekijä hallitsemattomien kurituskeinojen käytölle.
Kiintymyssuhteet osaksi kasvatustieteellistä tutkimusta
Kasvatustieteellisen tiedeyhteisön tutkimusintressit eivät integroi riittävästi psykologisia näkökulmia opetustyön, opettajuuden ja koulutuksen tutkimuksiin. Nykykoulun tilanne huomioiden uutta tietoa ja tuoretta perspektiiviä kasvatustieteeseen tarvitaan. Tämän tutkimuksen valossa on perusteltua ehdottaa kiintymyssuhteiden merkityksen olevan yksi osa-alue, joka tulisi ottaa paremmin huomioon kasvatustieteellisissä tutkimuksissa. Tutkimus osoittaa, että kiintymyssuhteiden vaikutus opettajan toimintaan ja opettaja-oppilassuhteen laatuun on merkittävää. Kiintymyssuhdemallien ja niihin liittyvien tunnetilojen reflektio olisi opettajille tärkeää, jotta omat emotionaaliset vahvuudet ja heikkoudet, sekä haitalliset käytösmallit voidaan paremmin tunnistaa. Parhaimmillaan tällainen edistää opettaja-oppilassuhteita, luokan ilmapiiriä ja myös opettajan työhyvinvointia.
Matias Krohn
Opettaja-oppilassuhde ja kurinpito — Kiintymyssuhdeteoreettinen näkökulma