Taustaa
Koulukiusaaminen on koskettanut jollain tavalla lähes jokaista meistä koulupolkumme aikana. Koulukiusaaminen on hyvin laaja käsite, jonka vuoksi onkin tärkeää määritellä mitä kiusaaminen on. Kiusaaminen on toistuvaa ja tarkoituksellisesti toisen loukkaamista tai satuttamista. Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee valtasuhteiden epätasapaino, missä kiusattu on altavastaajana. Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai henkistä väkivaltaa. Koulukiusaaminen ei ole uusi ilmiö. Sitä on tutkittu paljon Suomessa sekä maailmanlaajuisesti. Ilmiön tutkiminen on edelleen ajankohtaista, sillä tavat kiusata muuttuu maailman mukana. Maailman muuttumisen yhteydessä puhutaan usein teknologisesta kehityksestä, joka on mennyt isoin harppauksin eteenpäin ja tuonut mukaan myös paljon haasteita. Yksi näistä haasteista on nettikiusaaminen. Valitsin aiheekseni koulukiusaamisen, koska se on valitettavasti hyvin ajankohtainen aihe koulumaailmassa, eikä tätä aihetta käsitellä juuri lainkaan luokanopettajan koulutusohjelmassa. Halusin syventää tietoani koulukiusaamisesta ja päädyin tekemään maisteritutkielman tästä aiheesta.
Tutkimustehtävä ja aineisto
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää alakoulussa työskentelevien opettajien kokemuksia koulukiusaamisesta alakoulussa sekä heidän näkemyksiään koulukiusaamisen ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon osallistui viisi alakoulussa työskentelevää opettajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytin tutkimuksessani puolistrukturoitua haastattelua ja haastattelut suoritettiin etänä maaliskuussa 2024. Käytin tutkimuksessani analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka yhteydessä käytin apuna teemoittelua. Aineistoni jakautui kymmeneen eri teemaan, jotka olivat: koulukiusaaminen, epäsuora kiusaaminen, suora kiusaaminen, ryhmäyttäminen, moniammatillinen yhteistyö, sensitiivinen opettaja, turvallinen oppimisympäristö, varhaisessa vaiheessa puuttuminen, asianmukainen reagointi ja resurssit
Tutkimustulokset ja pohdinta
Tutkimukseen osallistuneet opettajat toivat esille, että koulun arjessa on havaittavissa suoran- ja epäsuoran kiusaamisen eri ilmenemismuotoja sekä internetin välityksellä tapahtuvaa kiusaamista. Opettajat toivat ilmi, että yleisimmät kiusaamisen muodot olivat ulkopuolelle jättäminen ja sanallinen kiusaaminen. Opettajat olivat myös havainneet sukupuolten välillä eroa kiusaamisen muodon ilmentymisessä. Poikien keskuudessa kiusaaminen ilmentyi yleisemmin fyysisenä toimintana ja tytöillä sosiaalisena kiusaamisena. Koulukiusaamisen ennaltaehkäisyn yhteydessä haastateltava nimesivät ryhmäyttämisen tärkeimmäksi keinoksi ennaltaehkäistä koulukiusaamista. Yllättävä tutkimustulos oli, että alakoulun opettajat mainitsivat moniammatillisen yhteistyön yhteydessä, että kodin ja koulun välinen yhteistyö kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on hyvin vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Saamieni tutkimustuloksien pohjalta on syytä kohdistaa huomiomme kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, ja siihen miten sitä saataisiin lisättyä. Kodin ja koulun yhteistyön lisääminen edellyttää koulun henkilökunnan ja rehtorien muuttavan toimintaansa ja panostavansa yhteistyön lisäämiseen. Kiusaamisen puutumisen yhteydessä Opettajat painottivat vastauksissaan tilanteeseen varhaisessa vaiheessa puuttumista sekä oppilaan kuuntelemisen olevan tärkeimpiä toimia kiusaamiseen puuttumisessa. Opettajat toivat esiin resurssien yhteydessä huolensa henkilöstön tiheään vaihtuvuuteen. Tämän nähtiin vaikuttavan kiusaamisen puuttumiseen negatiivisella tavalla.
Tämä tutkimus antaa tärkeää tietoa alakoulussa työskenteleville opettajille, sekä alalle kouluttautuville opettajaopiskelijoille. Kuten jo mainitsin, yksi syy miksi valitsin tämän ilmiön tutkimisen johtuu siitä, ettei tätä aihetta käsitellä juuri lainkaan luokanopettajan koulutusohjelmassa. Koulukiusaamiselta ei voi kukaan opettaja välttyä, joten sen vuoksi mielestäni olisi tärkeää, että jokainen opettaja riippumatta opettamastaan luokka-asteesta perehtyisi tähän ilmiöön syvällisemmin. Kuten tutkimuksessani kävi ilmi, kiusaaminen on hyvin moniuloitteinen ilmiö eikä sen ratkaisemiseen ole mitään tiettyä valmista ratkaisua. Tulevina luokanopettajina pystymme kuitenkin tekemään paljon asian eteen omalla esimerkillämme ja tuomalla aktiivisesti työyhteisössä ilmiön tärkeyttä esille. Lapsissa ja nuorissa on tämän maan tulevaisuus, joten nyt tai koskaan on aika panostaa heidän hyvinvointiinsa, sillä jos lapset ja nuoret voivat huonosti nyt, millainen on Suomen tulevaisuus?
Lina Eskelinen
”Tuntuu hirveän epärealistiselta, että Suomi on onnellisin maa ja et meillä on paras koululaitos maailmassa, kun ei musta tunnu siltä” – Alakoulun opettajien kokemuksia koulukiusaamisesta alakoulussa.