Oppivelvollisuus pidentyi vuonna 2021
Kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla lapsilla ja nuorilla on oppivelvollisuus. Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni 18 ikävuoteen. Oppivelvollisuusiän pidentymisen myötä oppivelvollisuus ulottuu myös ensimmäistä kertaa peruskoulun jälkeisiin lukio-opintoihin ja ammatilliseen koulutukseen. Ennen oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen oppivelvollisuus suoritettiin useimmiten peruskoulussa, ja oppivelvollisuus päättyi viimeistään kun nuori täytti 16 vuotta. Pidentämällä oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen pyrittiin siihen, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus suorittaa toisen asteen koulutus, eli lukio tai ammatillinen koulutus, loppuun.
Kuka tai ketkä päättivät oppivelvollisuuden pidentymisestä
Oppivelvollisuuden laajentamisesta päätti eduskunta, perustuen Sanna Marinin johtaman hallituksen tekemään lakiesitykseen eduskunnalle, jossa hallitus esitti oppivelvollisuuden laajentamista. Kansanedustajat keskustelivat eduskunnan täysistunnoissa oppivelvollisuuden laajentamisesta useaan otteeseen. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida sitä, mitä perusteita kansanedustajat käyttivät puhuessaan siitä, että kaikille nuorille tulisi saada toisen asteen koulutus.
Aihetta on tärkeä tutkia, sillä eduskunnalla on paljon valtaa lakien säätämisessä. Suuri valta lakiesitysten valmistelemisessa on myös Suomen hallituksella. Usein hallituksen esittämät lakimuutokset menevät läpi eduskunnassa, koska eduskunnan 200 kansanedustajasta enemmistö kuuluu usein hallituspuolueisiin ja näin ollen myös äänestää eduskunnassa hallituksen esittämien lakimuutosten puolesta. Eduskunta toimii kuitenkin hallituksen toiminnan valvojana, ja eduskunnassa kaikki kansanedustajat voivat kertoa omat poliittiset näkemyksensä riippumatta siitä, ovatko he hallituksessa vai hallituksen ulkopuolella oppositiossa.
Mistä eduskunnassa keskusteltiin liittyen toisen asteen tutkinnon suorittamiseen
Politiikassa on suosittua puhua erilaisista ongelmista, joihin poliitikot etsivät ratkaisuja. Tutkielmassa tarkastelinkin ilman toisen asteen koulutusta jäämistä eräänlaisena ongelmana, josta kansanedustajat puhuvat eduskunnan keskusteluissa. Tutkielmassa tunnistettiin keskeisiksi eduskuntakeskustelussa esiintyneiksi ongelmiksi esitetyt riskit siitä, että ilman toisen asteen koulutusta olevat jäävät todennäköisemmin ilman töitä tulevaisuudessa ja ovat suuremmassa riskissä syrjäytyä. Näiden riskien taustalla esitettiin olevan työelämän muutos, jonka myötä yhä harvempi pelkän peruskoulun suorittanut jäisi ilman työtä. Kansanedustajat nostivat myös esille peruskoulun varassa olevien nykyistä työllisyysastetta, joka on alhaisempi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste. Nuorista puhuttiin keskustelussa pitkälti joko koulutuksessa tai työelämässä olevina tai niiden ulkopuolella olevina. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen esitettiin keskeisenä jakajana sille, saako nuori myöhemmin töitä ja näin pysyy mukana yhteiskunnassa, vai jääkö nuori ilman töitä ja tippuu yhteiskunnan ulkopuolelle.
Tulokset kertovat työelämän ja koulutuksen tiiviistä yhteydestä
Tutkielman tulokset osoittavat tiiviin yhteyden työelämän ja koulutuksen välillä. Kansanedustajat esittivät puheenvuoroissaan toisen asteen tutkinnon tarpeelliseksi kaikille nimenomaan sen vuoksi, että työelämä on muuttunut. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia esimerkiksi sitä, millä perusteilla kansanedustajat puhuivat toisen asteen koulutuksen tekemisestä maksuttomaksi kaikille nuorille oppivelvollisuuden laajentamisen eduskuntakeskustelussa. Tutkielma oli rajattu pelkästään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen liittyvien teemojen tarkasteluun, joten kaikkia eduskuntakeskustelussa esiintyneitä teemoja ei voinut ottaa tässä tutkielmassa huomioon.
Tutkielman tulosten perusteella voi myös pohtia, käytetäänkö nykyisessä yhteiskunnassamme työn tekemistä synonyymina yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Kansanedustajien puheenvuoroissa työn tekeminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen esiintyivät pääosin yhdessä, joka voi rakentaa kuvaa siitä, että ainoastaan olemalla työelämässä mukana voi olla mukana myös yhteiskunnassa.
Venla Kinnunen
Miksi pelkällä peruskoululla ei pärjää?: Ilman toisen asteen koulutusta jäämisen ongelmallistaminen oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä.