Nuorten hyvinvointiin kohdistuvat haasteet ovat olleet keskeisessä roolissa COVID-19-pandemian aiheuttamassa myllerryksessä. Erityisesti nuorten opiskelu- ja työinto ovat olleet tutkimuksen kohteena. Maisteritutkielmani, joka tarkasteli vuonna 2000 syntyneiden nuorten tilannetta, antaa arvokasta tietoa siitä, miten erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat nuorten opiskelu- ja työintoon sekä resilienssiin pandemian alkuvaiheessa, kesällä 2020.
Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri elämäntilanteessa olevien nuorten – päätoimisesti opiskelevien, pääsykokeisiin valmistautuvien ja päätoimisesti työssäkäyvien – opiskelu- ja työintoa sekä resilienssiä pandemian aikana. Tutkimuksen pohjana toimi ekologisen systeemiteorian näkökulma, joka auttaa ymmärtämään koronaviruksen moniulotteisia vaikutuksia nuorten elämään.
Tutkimusmenetelmät
Tutkimus toteutettiin määrällisiä eli kvantitatiivisa tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tutkimuksessa oli mukana 250 pääosin pääkaupunkiseudulla asuvaa vuonna 2000 syntynyttä nuorta. Nuoret oli jaettu kolmeen ryhmään (opiskelijat, jatko-opintoihin hakijat ja työssäkäyvät) elämäntilanteensa perusteella. Nuorten opiskelu- ja työintoa mitattiin yhdeksän väittämää sisältävällä EDA-mittarilla ja resilienssiä kuuden väittämän BRS-mittarilla. Ryhmien välisiä eroja innossa ja resilienssissä tarkasteltiin varianssianalyysillä. Lisäksi elämäntilanteen vaikutusta nuorten opiskelu- ja työintoon tutkittiin tarkemmin ottamalla heidän resilienssinsä huomioon. Tähän tarkasteluun käytettiin kovarianssianalyysiä.
Tulokset
Opiskelijoiden into oli huomattavasti alhaisempi kuin pääsykokeisiin valmistautuvilla tai työssäkäyvillä nuorilla. Resilienssissä ei havaittu merkittäviä eroja eri ryhmien välillä. Mielenkiintoisesti opiskelijoiden alhainen into säilyi myös silloin, kun resilienssi otettiin huomioon analyysissä. Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka ovat osoittaneet opiskelijoiden kamppailevan opiskeluinnon kanssa pandemian aikana.
Johtopäätökset ja jatkotutkimusideoita
Tulosten valossa näyttäisi siltä, että kornapandemian poikkeusolojen negatiiviset vaikutukset ovat osuneen erityisesti opiskelijoihin, joiden lähiympäristö mullistui suuresti korkeakoulujen sulkemisen ja etäopetukseen siirtymisen vuoksi. Tutkimuksen tulokset korostavat nuorten erilaisten elämäntilanteiden vaikutusta opiskelu- ja työintoon pandemian aikana. On tärkeää jatkaa tutkimusta nuorten hyvinvoinnista ja reagoinnista poikkeustilanteissa, jotta tulevaisuudessa voitaisiin kehittää parempia tukitoimia nuorille vastaavien kriisien varalta. Lisätutkimus antaisi syvempää ymmärrystä siitä, miten pandemian vaikutukset voivat pitkällä aikavälillä muokata nuorten tulevaisuutta ja hyvinvointia.
Eetu Immonen
”Nuorten hyvinvointi koronakeväänä 2020: Eksploratiivinen katsaus vuonna 2000 syntyneiden nuorten innon ja resilienssin kokemuksiin poikkeusoloissa”