Taustaa
Tässä tutkielmassa tutkin hyvinvoinnin, tarkemmin uupuneisuuden ja tulevaisuuden suunnitelmien yhteyttä vuonna 2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen jälkeisenä aikana. Opiskelijavalintauudistus muuttui niin, että todistusvalinnan määrä korkeakoulun pääsykokeissa kasvoi yli 50 prosenttiin ja näin ylioppilaskirjoituksissa menestymisellä on suurempi vaikutus tulevaisuuden suunnitelmiin. Tutkielman aihe selittyy uupumuksen ympärillä jatkuneesta uutisoinnista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemien kouluterveyskyselyjen huolestuttavista tuloksista sekä Katariina Salmela-Aron toteuttamasta laajasta nuorten uupumukseen liittyvästä tutkimuksesta. Opiskelijat elävät tällä hetkellä myös muutosten aikoja hallituksen tehdessä erilaisia leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon vaikuttaen näin opiskelijoiden hyvinvointiin. Uupumuksen yhteyttä tulevaisuuden suunnitelmiin tai opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia ei olla tutkittu merkittävää määrää.
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Tutkielman päätavoitteena oli selvittää löytyykö uupumuksen ja tulevaisuuden suunnitelmien väliltä yhteyttä. Lisäksi tutkin miten lukiolaisen opiskeluvuosi, vanhempien koulutustausta sekä sukupuoli ovat yhteydessä hänen uupumukseensa ja tulevaisuuden suunnitelmiinsa. Tässä tutkielmassa hyödynsin valmista aineistoa, jonka on kerännyt Koulutuksen arviointikeskuksen tutkijat Tilastokeskuksen konsultoimana valtioneuvoston rahoittamaan tutkimukseen “Korkea-asteen opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin”. Tutkimushankkeen toteutti Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus (HEA). Tutkimushankkeessa oli yhtenä kohderyhmänä Suomen lukio-opiskelijat ja tutkielmassa käytettävä aineisto koostui Suomen 14 lukion 4 620 opiskelijasta. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa lukiolaiset saivat jättää vastaamatta kokonaan tai keskeyttää vastaamiseen niin halutessaan. Aineiston analyysin tein määrällisin menetelmin. Ensin rakensin uupumukseen liittyvistä muuttujista summamuuttujat. Sen jälkeen etsin vastauksia kaikkiin tutkimuskysymyksiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Hyödynsin myös Kruskal-Wallis-testiä, kaksisuuntaista varianssianalyysiä sekä ristiintaulukointia saadakseni luotettavampia vastauksia eri tutkimuskysymyksiin liittyen.
Tutkimustulokset ja johtopäätökset
Tutkielman päätulokset olivat, että uupumuksella ja tulevaisuuden suunnitelmilla on yhteyttä. Uupuneimmat lukiolaiset olivat epävarmempia tulevaisuuden suunnitelmiensa kohtaan verrattuna muihin ja he päätyivät todennäköisemmin pitämään välivuoden lukio-opintojen jälkeen. Uupumus lisääntyi opintojen edetessä ja oli korkeimmillaan toisena opintovuonna. Uupumus oli vahvempaa tytöillä. Vanhempien korkea koulutustaso oli yhteydessä korkeampiin koulutuspyrkimyksiin, eli yliopistoon hakemiseen, ja matalampaan uupumukseen. Koulutuspyrkimykset muuttuivat opintojen edetessä niin, että välivuoden houkuttelevuus kasvoi ja ammatillisen oppilaitoksen houkuttelevuus väheni. Tästä voi päätellä, että lukiolaisten hyvinvoinnilla on merkitystä heidän tulevaisuutensa ja koulutuspolun kannalta. Tietoa tulisi hyödyntää lukioiden sekä oppilaanohjauksessa että oppilashuollossa lisäten resursseja, jotta lukiolaisten hyvinvointiin voidaan luoda muutoksia. Suurempi vastaa on yhteiskunnalla, sillä hyvinvoinnin tilan muuttaminen tulisi ottaa laajemmin tavoitteeksi ja tätä tulisi tukea esimerkiksi hallituksen tekemien päätösten kautta.
Jasmin Ahvenainen
Väsyneille välivuosia, jaksaville jatkokoulutusta? Lukiolaisten uupumus ja tulevaisuuden suunnitelmat