Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus
Tarkastelin tutkimuksessani autismikirjon nuorten kokemuksia peruskoulun liikuntatunneilta. Olin kiinnostunut tutkimaan tekijöitä, mitkä he kokivat merkitykselliseksi myönteisten ja kielteisten kokemusten muodostumisen kannalta. Aiempi tutkimustieto autismikirjon henkilöiden kokemuksista liikunnanopetuksesta on vähäistä, jonka takia koin tärkeäksi tuoda esiin nimenomaan autismikirjon nuorten oman näkökulman. Lisäksi tarkoituksenani oli tuoda näkyviin oppimisympäristöön ja opettamisen tapoihin liittyviä tekijöitä, joilla voidaan tukea autismikirjon lapsia ja nuoria liikunnanopetuksessa. Tutkimukseni pyrki korostamaan yhdenvertaisuuden ideologiaa, johon myös inklusiivinen kasvatus perustuu.
Toteutin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena. Tutkimusotteeksi valitsin fenomenografian, sillä se sopi tarkoitukseeni tutkia kokemuksia. Aineiston keräsin teemahaastattelujen avulla, joihin osallistui neljä autismikirjoon kuuluvaa nuorta eri puolilta Suomea. Analysoin aineiston fenomenografisella analyysilla, jonka myötä muodostui seuraavat neljä kuvauskategoriaa: sosiaaliset tilanteet ja vuorovaikutus, oppimisympäristö ja opettamisen tavat, tuntemukset sekä motivaatio.
Tutkimustulokset
Tutkimuksessa havaittiin, että autismikirjon nuoret kokivat liikuntatunnit pääosin kuormittavina ja epämiellyttävinä tilanteina. Haastatteluissa tuli esiin, että kielteisten kokemusten kannalta merkitykselliseksi koettiin erityisesti runsaasti sosiaalisia tilanteita sisältävät liikuntamuodot, kuten pallopelit sekä haasteet vertaisten kanssa. Haastateltavat myös kokivat, ettei opettaja ymmärrä heidän erityispiirteitään, jonka vuoksi niitä ei myöskään otettu riittävästi huomioon liikunnanopetuksessa ja opettajalta saatu tuki jäi vähäiseksi. Lisäksi suuret opetusryhmät sekä kuormittava aistiympäristö nähtiin merkityksellisinä tekijöinä kielteisten kokemusten taustalla. Haastateltavat kuvasivat myös liikuntatunteihin liittyviä vahvoja psyykkisiä ja fyysisiä tuntemuksia. Koetut tuntemukset liittyivät lähinnä kielteisiin kokemuksiin ja ilmenivät muun muassa psyykkisenä ahdistuksena ja väsymyksenä. Haastatteluissa tuli esiin myös kokemuksia ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä sekä sosiaalisesta turvattomuudesta huonon ilmapiirin takia.
Myönteisten kokemusten muodostumisen kannalta merkityksellistä puolestaan oli liikuntamuodot, joita pystyi harjoittamaan yksin- tai pienessä ryhmässä. Lisäksi tärkeänä koettiin selkeät ohjeenannot sekä pienryhmässä toimiminen, joka mahdollisti vähemmän aistiärsykkeitä sekä erityispiirteiden huomioimisen paremmin. Motivaatioon liittyviä merkityksellisiä tekijöitä olivat liikunnan mielekkyys ja hyödyllisyys, itseluottamus ja koettu pätevyys, uskomukset omista oppimismahdollisuuksista ja koettu autonomia. Motivaatio liikkumiseen heijastui vahvasti myös liikunta-aktiivisuuteen, johon peruskoulun liikuntatuntien koettiin vaikuttaneen kielteisesti – myös peruskoulun jälkeen.
Lopuksi
Koululiikunta on merkittävässä asemassa liikkumistottumusten muodostumisessa, joten koin tärkeäksi pohtia keinoja, joilla koululiikunta voidaan paremmin saada vastaamaan autismikirjon lasten ja nuorten tarpeisiin. Samansuuntaisesti tämän tutkimuksen kanssa, myös muiden tutkimusten mukaan autismikirjon nuoret toivovat opettajilta enemmän tietoisuutta ja ymmärrystä autismikirjon erityispiirteitä kohtaan. Inkluusion myötä yhä useampi opettaja opettaa autismikirjoon kuuluvia oppilaita, joten toivonkin tutkimukseni antavan autismikirjon henkilöiden parissa työskenteleville ja toimiville tietoa autismikirjon erityispiirteistä ja keinoista tukea niitä. Lisäksi toivon sen tarjoavan välineitä autismikirjon henkilöiden liikuntatuokioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aiempi tutkimustieto osoittaa, että opettajat kokevat valmiutensa toteuttaa inklusiivista kasvatusta heikoksi, jonka takia olisikin mielenkiintoista tutkia opettajan valmiuksia opettaa autismikirjon nuoria liikuntatunnilla tai verrata liikuntaa opettavien luokanopettajien, ja liikuntaan erikoistuneiden opettajien kokemuksia autismikirjon nuorten opettamisesta.
Jenna Seppälä
Peruskoulun liikuntatunnit osana autismikirjon nuorten koulukokemuksia