Opettajan sanallinen ja sanaton ohjaus oppilasryhmän luovuustaitojen tukena – Tapaustutkimus keksintöprojektin parissa

Tutkimuksen taustaa, tavoitteet ja toteutus

Luovan ja kriittisen ajattelun taitoja sekä ongelmanratkaisukykyä tarvitaan nyky-yhteiskunnassa niin kulttuurillisesta kuin taloudellisesta aspektista, ja niiden merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Tämän ajatuksen pohjalta päätin lähestyä käsityön oppiaineessa toteutettavia keksintöprojekteja, joiden parissa oppilaat kehittävät monenlaisia luovuuden taitoja, kuten käytännön osaamisen taitoja, sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja sekä luovan ja kriittisen ajattelun taitoja. Keksintöprojektit ovat laaja-alaista osaamista kehittäviä, monialaisia kokonaisuuksia, joissa oppilaat pyrkivät ratkaisemaan arkielämästä löydetyn suunnitteluhaasteen keksimällä ja toteuttamalla jonkin innovatiivisen tuotteen. Keksinnöissä yhdistellään teknologiaa, esimerkiksi ohjelmointia tai 3D-tulostusta, sekä perinteisempiä käsityön oppiaineen työtapoja. Toisin kuin moniin reaaliaineisiin, käsityön oppiaineeseen liittyy kehollinen ulottuvuus, koska siinä ollaan tekemisissä monenlaisten työkalujen, laitteiden ja materiaalien kanssa.

Halusin lähteä tarkastelemaan opettajan roolia oppilaiden luovuustaitojen tukijana. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida opettajan sanallisen ja sanattoman, eli kehollisen ohjauksen keinoja keksintöprojektin ohjaamisessa ja selvittää, millä tavoin ne tukivat oppilaiden luovuustaitoja. Sain tutkimukseeni käyttöön Growing Mind -tutkimushankkeen osana kerättyä videoaineistoa, jota oli yhteensä n. 19 h peruskoulun käsityön oppitunneilta. Tutkimusaineistossa tarkasteltiin nelihenkisen oppilasryhmän sekä opettajien välistä vuorovaikutusta keksintöprojektin parissa. Pienryhmä suunnitteli ja valmisti rahan tuhlaamiseen taipuvaisille ihmisille Säästöpupun, joka on perinteisen säästöpossun tyylinen ratkaisu omilla lisäyksillä ja teknologisilla elementeillä.
Videoaineisto analysoitiin kolmitasoisen analyysin menetelmin, jonka avulla pystyin lähestymään suurta määrää videomateriaalia. Videoaineistosta poimittiin ensin tilanteet, joissa opettaja ohjaa (134 kpl). Tämän jälkeen tilanteet luokiteltiin valmista luokittelurunkoa käyttäen, jotta voitiin selvittää, minkälaisia opettajan sanallisia ja sanattomia ohjauksen keinoja aineistossa esiintyi ja missä vaiheissa. Lopuksi valitsin aineistosta tarkasteluun kolme tutkimuksen kannalta tärkeintä tilannetta, joissa analysoin opettajan ohjauksen keinoja oppilasryhmän luovuustaitojen tukena.

Tulokset ja pohdintaa

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajan sanallisen ohjauksen keinoja esiintyi keksintöprojektin aikana erityisesti ideointivaiheessa, vianetsintää ja ongelmanratkaisua sekä ideoiden uudelleenmäärittelyä vaativissa tilanteissa. Sanattoman ohjauksen keinot korostuivat digitaalisten komponenttien, materiaalien ja teknisten työtapojen parissa oppilaita ohjatessa. Sanallisen ja sanattoman ohjauksen keinoja esiintyi myös limittäin sekä toisiaan täydentäen.
Aineistossa korostui se, miten paljon erilaista osaamista ja metatyötä opettajilta vaaditaan ohjatessa epälineaarisesti eteneviä keksintöprojekteja, joissa jokainen pienryhmä työstää erilaista projektia omassa tahdissaan.

Tutkimus havainnollisti, että oppilaiden käytännön tason osaamisen luovuustaitoja opettaja tuki tekemällä heille näkyväksi suunnitteluun ja valmistukseen liittyvät rajoitteet ja mahdollisuudet ideoinnin aikana. Sosiaalisia ja emotionaalisia luovuustaitoja opettaja tuki prosessia organisoimalla, ohjaten oppilaat tekemään yhteistyötä vertaistensa tuella ohjelmointiin liittyvän ongelmanratkaisun parissa. Luovan ja kriittisen ajattelun taitoja opettaja tuki auttamalla oppilaita tilanteessa, jossa alkuperäistä ideaa jouduttiin kyseenalaistamaan ja sitä päädyttiin määrittelemään uudelleen. Näitä esimerkkitilanteita analysoimalla muodostui johtopäätös, että erilaisia rooleja, osaamista ja ammattitaitoa hallitseva opettaja voi ohjauksellaan toimia oppilaiden luovuustaitojen tärkeänä tukijana, ja siten auttaa heitä kasvamaan luovasti ja kriittisesti ajatteleviksi yksilöiksi.
Sillä voidaan nähdä olevan yhteiskunnallista merkitystä, millä tavoin kouluissa luodaan mahdollisuudet oppilaiden luovien kykyjen kasvulle, ja miten näitä mahdollisuuksia tuodaan kaikkien saataville tulevaisuudessakin, jotta kuka tahansa voi oppia yhteistyötaitoiseksi, kriittiseksi ja luovaksi ajattelijaksi.

Inka Peltola
Opettajan sanallinen ja sanaton ohjaus oppilasryhmän luovuustaitojen tukena –Tapaustutkimus keksintöprojektin parissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *