Varhaiskasvatusala on käynyt läpi suuria muutoksia reilun kymmenen vuoden aikana. Varhaiskasvatus siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen vuonna 2013 oltuaan sitä ennen vuodet 1973–2013 osa sosiaalihuoltoa. Hallinnonalan siirrolla tulkinta päivähoidosta muuttui selkeästi sosiaalipalvelusta osaksi koulutusjärjestelmää ja -politiikkaa. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 2015 ja korvasi aiemman lain lasten päivähoidosta. Varhaiskasvatuslain uudistuksessa 2018 tarkennettiin henkilöstörakennetta tavalla, joka kiristää koulutusvaatimuksia aiemmasta. Varhaiskasvatuslaki ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) asettavat toiminnalle paljon laatuvaatimuksia samalla, kun alalla on kova henkilöstöpula. Tässä tutkimuksessa keskityn siihen, miten varhaiskasvatuksen laatua käsitellään Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa. Kiinnostuin mielipidekirjoituksista, sillä niiden kirjoittajat edustavat monipuolisesti eri ryhmiä ja tämä sopii subjektiivisen laatukäsityksen tutkimiseen. Laatu on käsitteenä suhteellinen, arvosidonnainen, kulttuurisidonnainen ja sisältää erilaisia uskomuksia.
Tutkimustehtävä ja aineisto
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida diskurssianalyysin avulla, miten varhaiskasvatuksen laatua kuvataan. Aineistona toimi 56 Helsingin Sanomien digilehden mielipidekirjoitusta ajalta 1.5.2022 – 31.5.2023.
Tulokset
Analyysista erottui neljä päädiskurssia: koulutuksen merkitys, varhaiskasvatuksen kriisi, lasten kotihoito ja vaikuttavuus. Koulutuksen merkitykseen liittyen tunnistin kaksi aladiskurssia. Ensimmäisen, yliopistokoulutusta painottavan diskurssin mukaan laatu on sitä, että eri koulutustaustan omaavat ihmiset tekevät juuri sitä työtä, johon heillä on koulutus. Opettajuuden moninaisuutta painottavassa diskurssissa taas argumentoidaan, että samaa työtä voi tehdä erilaisilla koulutuksilla ja kannatetaan sosionomien kelpoisuutta opettajiksi. Kriisidiskurssissa varhaiskasvatuksen laatu kuvataan huonona ja koko ala kriisiytyneenä. Kotihoitodiskurssissa pienten lasten kotona hoitamista pidetään hyvänä ja lapsille laatua tuovana asiana, mutta tähän liittyy perheiden erottelua hyvä- ja huono-osaisiin. Vaikuttavuuden diskurssissa varhaiskasvatus kuvataan lasten elämään, hyvinvointiin ja oppimiseen merkittävästi vaikuttavana, yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena asiana.
Johtopäätökset
Varhaiskasvatuksen laatua kuvataan enemmän negatiivisesti ja ongelmalähtöisesti kuin positiivisesti, mutta monia näkökulmia esitetään. Tutkimusaineistossa oli kirjoituksia, joissa korostettiin halua kuulla julkisessa keskustelussa myös varhaiskasvatukseen liittyviä positiivisia asioita. Näiden koettiin jääneen negatiivisten asioiden jalkoihin, vaikka ongelmista puhuminen nähtiinkin tärkeänä.
Mielestäni varhaiskasvatusalalla pitää tehdä konkreettisia parannuksia, joiden avulla alan ongelmiin, kuten työvoimapulaan ja matalaan palkkaukseen, voidaan vaikuttaa. Samalla olisi kuitenkin mielenkiintoista saada lisää tietoa siitä, miten alan julkisuuskuva vaikuttaa esimerkiksi halukkuuteen hakeutua alan koulutukseen ja töihin.
Mielipidekirjoitukset ovat yksi tapa vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja alaan liittyviin mielikuviin. Mielipidekirjoituksissa ääneen voivat päästä myös sellaiset ihmiset, joita ei valtamediassa muuten kuulla ja niissä on mahdollisuus esittää valtavirrasta poikkeavia näkökulmia. Toisaalta aktiivinen osallistuminen julkiseen keskusteluun olisi myös työnantajille ja päättäjille mahdollisuus vastata kritiikkiin tai tuoda esiin jotain positiivista alasta. Mielipidekirjoituksilla pyritään vaikuttamaan asioihin, joten ei ole merkityksetöntä, ketkä osallistuvat keskusteluun ja ketkä toisaalta pysyvät hiljaa ja poissa.
Tuuli Lehto
Kuvauksia varhaiskasvatuksen laadusta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa