Tutkimuksen taustatietoa
Kouluilla on merkittävä rooli yhteiskunnassamme arvomaailman muokkaajina ja kestävän tulevaisuuden edistäjinä. Kestävä kehitys onkin näkyvästi esillä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelman arvoperustassa on korostettu kestävän elämäntavan välttämättömyyttä ja sen tavoitteena on ohjata lapsia ja nuoria kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin. Esimerkiksi kestävän elämäntavan huomioimiseksi opetussuunnitelmassa on nostettu esille kulutustapojen huomiointi, ekososiaalinen sivistys sekä ilmastonmuutoksen ehkäisy.
Maisterintutkielman tekoon sain innoitteen Opetushallituksen Kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen myötä. Kehittämishankkeen tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin muutosta ekologisesti kestävämpään suuntaan ja vahvistaa oppilaiden tietoja, taitoja ja asenteita hillitsemään ilmastonmuutosta. Opetushallitus aloitti kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen tukemaan erityisesti koulujen ekologisen kestävyyden vahvistamista valtakunnallisesti.
Tutkielman tavoitteet
Tutkielman tavoitteena on avata, mitä ympäristö- ja kestävyyskasvatus tarkoittaa perusopetuksessa ja millaista ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tulisi alakouluissa olla perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan. Tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten ympäristö- ja kestävyyskasvatus toteutuu hyvinkääläisissä alakouluissa ja millaisia kehitystarpeita hyvinkääläisissä alakouluissa olisi ympäristö- ja kestävyyskasvatukselle.
Tutkimuksessa tarkastelen, millaisia ajatuksia hyvinkääläisillä ympäristövastaavilla opettajilla on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen opettamisesta alakoulussa. Tarkoituksena on tutkia, mitä hyvinkääläiset alakoulujen ympäristövastaavat opettajat ajattelevat ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta, sekä millaista ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tulisi opettajien mielestä olla. Tutkimuksessa tarkastelen, mitkä tekijät kouluissa edistävät ja mitkä tekijät puolestaan estävät ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen toteutusta. Lisäksi tutkimukseni tarkoituksena on rohkaista opettajia kehittämään omaa ympäristö- ja kestävyyskasvatusosaamista kohti yhteistä kestävämpää tulevaisuutta.
Tutkimusmenetelmät
Tutkielmassa käytin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineisto koostuu neljän hyvinkääläisen ympäristövastaavan opettajan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka analysoin laadullisesti sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset
Tutkimus tuottaa tietoa ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tilasta ja kasvatusajattelusta hyvinkääläisissä alakouluissa. Tutkimusaineistosta nousi esille, että ympäristö- ja kestävyyskasvatus toteutuu hyvin vaihtelevasti ja eri tavoin riippuen koulusta. Tutkimusaineiston pohjalta nousi esille, että Opetushallituksen kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeelle on tilaa hyvinkääläisissä alakouluissa.
Ympäristö- ja kestävyyskasvatus ei toteudu yhtä monipuolisesti, suunnitellusti ja kokonaisvaltaisesti kaikissa Hyvinkään alakouluissa. Tutkimusaineiston pohjalta voi nähdä, että osassa kouluja ympäristö- ja kestävyyskasvatus riippuvat paljon yksittäisen opettajan kiinnostuksesta aihetta kohtaan, jonka vuoksi olisikin työyhteisöjen hyvä saada koulutusta tai tukea, miten ympäristö- ja kestävyyskasvatus tulee huomioida koulujen arjessa. Tutkimusaineiston pohjalta oli selvää, että ympäristö- ja kestävyyskasvatusta edistää koulujen ympäristötiimeille osoitettu aika, jossa ympäristötiimiin kuuluvat opettajat pystyvät suunnittelemaan ja järjestämään kouluille toimintaa ja ohjelmaa, sekä huolehtimaan koulun ympäristöasioiden toimivuudesta. Toisaalta tutkimusaineistosta myös nousi esille, että opettajien oma mahdollinen kiinnostus aihetta kohtaan varmisti kyseiselle luokalle ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen monipuolisemman toteutumisen.
Tutkimuksen perusteella voi nähdä, että hyvinkääläisissä alakouluissa suurin kehitystarve ympäristö- ja kestävyyskasvatukselle olisi yhtenäistää kaikille kouluille yhteinen linja ja tapa toteuttaa ympäristö- ja kestävyyskasvatusta. Lisäksi pohdin tutkimusaineiston perusteella, että koulujen työyhteisöille tulisi vahvemmin osoittaa koulujen lukuvuosisuunnitelmien ja kaupungin opetussuunnitelmien mukaiset tavoitteet ympäristö- ja kestävyyskasvatusta kohtaan, jotka ovat koko työyhteisöä velvoittavia. Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kehittämisen tulisi alkaa koulujen pienien arkikäytänteiden ja vastuullisten valintojen huomioimisesta, tekemisestä ja niihin rohkaisusta, jonka kautta hiljalleen muodostuisi koko kouluyhteisön vahva kestävyyskulttuuri. Lisäksi tulokset rohkaisevat kehittämään opetusta sekä koulujen toimintakulttuuria kestävämmäksi, mikä osaltaan edellyttää koulujen henkilöstön kouluttamista ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen teemoista.
Ympäristökasvatuksen tulisi kattaa niin tietojen, taitojen kuin tunteiden opetusta. Nämä kaikki tulisi huomioida kouluissa yhtä painokkaasti kestävän elämäntavan opettamisessa ja omaksumisessa.
Anne Helino
Hyvinkääläisten ympäristövastaavien opettajien näkemyksiä ympäristö- ja kestävyyskasvatuksesta