Ensimmäisen luokan oppikirjojen erilaiset tavat opettaa varhaisia numeerisia taitoja

Tutkimuksen taustaa

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet varhaisten numeeristen taitojen kehittyvän kumuloituvasti eli siten, että vanhat taidot muodostavat pohjaa uusille taidoille. Tämän vuoksi taitojen perusteellinen opettaminen alakoulun ensimmäisillä luokilla on ensisijaisen tärkeää. Matemaattisissa taidoissa on myös hajontaa, joten opetukseen on hyvä käyttää tarpeeksi aikaa ensimmäisinä kouluvuosina. Suomessa matematiikan opetuksen on todettu olevan oppikirjakeskeistä, joten opetuksessa käytettävillä oppikirjoilla on iso merkitys oppilaiden oppimiselle. Erityisesti PISA-tulosten kääntyessä laskuun vuoden 2006 jälkeen, huomio kiinnittyy entistä enemmän koulujen matematiikan opetukseen ja siinä käytettyihin oppikirjoihin. Voiko oppimistulosten lasku selittyä esimerkiksi käytössä olevilla oppikirjoilla?

Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia, miten 1. luokan oppikirjojen tavat opettaa varhaisia numeerisia taitoja eroavat toisistaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko voimassa olevalla opetussuunnitelmalla vaikutusta varhaisten numeeristen taitojen opetukseen oppikirjoissa. Tutkimusaineisto koostui neljästä 1. luokan matematiikan oppikirjasarjasta, jotka on julkaistu kolmen viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman aikana. Valitut kirjasarjat olivat Tuuma 1, Tuhattaituri 1, Laskutaito 1 ja Mieti ja laske 1. Analyysissä mukana olivat sekä syys- että kevätlukukauden kirjat. Oppikirjojen analyysi jakautui kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa oppikirjoihin merkittiin analyysiyksiköt. Toisessa vaiheessa suoritettiin teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa analyysiyksiköihin merkittiin sitä vastaava varhaisten numeeristen taitojen pääkategoria ja mahdolliset alakategoriat.

Tutkimuksen tulokset ja pohdintaa

Tulokset osoittavat, että oppikirjojen tavat edetä numeeristen taitojen opetuksessa ja painottaa taitoja erosivat toisistaan. Kirjasarjat aloittivat opetuksen varhaisista matemaattis-loogisista periaatteista, mutta tämän jälkeen etenemisjärjestyksessä alkoi olla suurtakin hajontaa. Esimerkiksi paikka-arvon ja kymmenjärjestelmän opettamiseen edettiin kirjoissa hyvin eri tahtiin. Huomattavia eroja löytyi myös numerosymbolien opetuksesta sekä yhteen- ja vähennyslaskusta. Tämän lisäksi kirjasarjat painottivat numeeristen taitojen opetusta eri tavoin. Selkeitä eroavaisuuksia löytyi muun muassa siitä, miten paljon lukujonotaitoja, paikka-arvoa ja kymmenjärjestelmää sekä aritmeettisia periaatteita, kuten lukujen hajotelmia, opetettiin kirjoissa.

Opetuksen erot olivat osittain yhteydessä opetussuunnitelmiin. Selkein yhteys opetussuunnitelmaan oli Tuumalla, jonka tapa opettaa varhaisia matemaattis-loogisia periaatteita ja lukujen hajotelmia oli yhtenevä opetussuunnitelman kanssa. Myös kirjasarjojen erot lukujonotaidoissa olivat yhteydessä opetussuunnitelmiin. Osa erovaisuuksista ei ollut kuitenkaan selitettävissä opetussuunnitelman kautta. Mielenkiintoisena havaintona oli, että vaikka Laskutaito ja Tuhattaituri olivat saman opetussuunnitelman aikaisia julkaisuja, kirjat eivät opettaneet numeerisia taitoja aina samalla tavalla. Lisäksi esimerkiksi Tuumalla ja Tuhattaiturilla oli opetuksen samankaltaisuuksia, vaikka kirjat on julkaistu eri opetussuunnitelmien aikaan.

Olin yllättynyt siitä, miten paljon eroja kirjasarjojen välillä löytyi. Erityisesti opetuksen etenemisjärjestysten eroavaisuudet olivat kiinnostavia. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden käytössä olevan matematiikan oppikirjasarjan ja oppilaan oppimisen välillä. Jäinkin pohtimaan, millaisia yhteyksiä oppilaiden oppimisen ja tutkimusaineiston kirjasarjojen välillä voisi olla. Aihetta voitaisiin tosin tutkia vain nykyisten käytössä olevien kirjasarjojen kohdalla. Tutkimus voitaisiin myös toteuttaa seuraavaksi laajemmalla aineistolla. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi vahvempia johtopäätelmiä oppikirjojen yhteydestä opetussuunnitelmaan. Lisäksi aineiston laajentaminen koskemaan myös opettajan oppaita voisi tarjota uusia näkökulmia. Opettajan oppaat sisältävätkin usein sellaisia tehtävä- ja toimintaideoita, joita oppilaan kirjoista ei löydy.

Vilma Hakkarainen

Varhaisten numeeristen taitojen opetuksen erot 1. luokan matematiikan oppikirjoissa. Teorialähtöinen sisällönanalyysi vuoden 1994, 2004 ja 2014 opetussuunnitelmien aikana julkaistuihin oppikirjoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *