Tutkimuksen taustaa
Suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat herättäneet paljon keskustelua ja viimeisimmän PISA (Programme for International Student Assessment) syklin tulokset ovat olleet huolestuttavia. Suomi on aikanaan ollut PISA-tuloksissa yksi huippusuoriutujista, ja suomalaisten oppilaat ovat sijoittuneet korkealle jokaisessa osa-alueessa. Oppimistulokset ovat kuitenkin olleet pitkään laskussa, ja vaikka Suomi sijoittuu edelleen keskivertoa korkeammalle oppimistuloksissa, tulokset eivät enää yletä samalla tasolle kuin aiemmin. Lisäksi huippuosaajien määrä Suomessa on laskussa, kun taas heikommin suoriutuvien määrä on kasvanut.
Varsinkin sosiaalisessa mediassa on pohdittu digitalisaation vaikutusta oppimistuloksiin ja digivälineistä kirjoitetaan mielestäni lähes poikkeuksetta negatiiviseen sävyyn. Kärjistetysti sanottuna menneiden vuosien opetusmetodeja ihannoidaan ja oppimistulosten lasku laitetaan digitalisaation piikkiin. En kuitenkaan usko, että asia on niin yksiselitteinen ja aikaisempi tutkimus asian saralla on todella kahtia jakautunutta. PISA 2022 data tuli alle puoli vuotta sitten julki, joten siitä ei oikeastaan ole julkaistua tutkimustietoa. Näin tässä siis erinomaisen mahdollisuuden lähteä tekemään omaa tutkimusta uunituoreella tutkimusdatalla.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella miten tieto- ja viestintäteknologian (TVT; eng. ICT) käyttö vaikuttaa PISA 2022 syklin tuloksiin Suomessa, Belgiassa, Etelä-Koreassa ja Ruotsissa. Valtiot valittiin seitsemän parametrin perusteella ja tarkoituksena oli sisällyttää tutkimukseen valtioita, jotka ovat mahdollisimman homogeenisiä Suomen kanssa. Tärkeimpänä fokuksena oli identifioida tilastollisesti merkitseviä muuttujia, jotka vaikuttivat PISA 2022 testituloksiin matematiikassa, lukemisessa ja tieteessä suuntaan tai toiseen.
Tutkimus oli muodoltaan kvantitatiivinen ja tutkimusdata saatiin valmiina OECD:n (The Organisation for Economic Co-operation and Development) sivuilta. Analyysi tehtiin kaksitasoisella hierarkkisella regressiomallilla, joka ajettiin jokaiselle maalle erikseen ensin replikaatiopainoilla ja sitten ilman. Mallin selitettävinä muuttujina olivat PISA:n oppimistulokset ja selittävinä muuttujina valikoidut TVT-muuttujat ja oppilaan taustamuuttujat (sukupuoli, sosioekonominen tausta). Analyysissä hyödynnettiin BIFIESurvey-pakettia, joka on erityisen hyvä suurien datakokonaisuuksien analysoinnissa ja jonka avulla voidaan ottaa huomioon valtioiden eri painokertoimet. Regressiomalli ajettiin RStudiossa kahteen kertaan: replikaatiopainokertoimilla ja ilman.
Tutkimuksen tulokset
Tulosten perusteella regressiomalli oli onnistunut ja jokainen selittävä muuttuja oli tilastollisesti merkitsevä ainakin yhden maan ja oppiaineen kohdalla, yleensä kuitenkin useamman. Kaksi muuttujaa, oppilaan taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen tausta ja oppilaan ja opettajan välisen suhteen laatu, olivat systemaattisesti tilastollisesti merkitseviä ja vaikuttivat tuloksiin positiivisesti jokaisen maan ja oppiaineen kohdalla. TVT-muuttujien merkitsevyys ja vaikutus – kasvattavasti tai laskevasti – tuloksiin vaihteli maakohtaisesti. Minäpystyvyys (eng. self-efficacy) TVT:n käytössä oli ainoa muuttuja, joka oli kaikkien maiden kohdalla tuloksia nostattava tekijä, mutta muuttuja ei ollut kuitenkaan kaikkien maiden ja oppiaineiden kohdalla merkitsevä. TVT:n saatavuus ja käyttö kotona tai koulussa vaikutus ja merkitsevyys testituloksiin oli vaihteleva. TVT:n käyttö tiedustelu-pohjaisiin (eng. enquiry-based) oppimistehtäviin sai myös vaihtelevia tuloksia.
Pro gradu -tutkielmani tulokset viittaavat siihen, että maakohtaisia eroja tulee tarkastella tarkemmin, jotta voimme muodostaa kokonaisvaltaisemman kuvan miksi tietyt TVT-muuttujat nostavat tai laskevat tuloksia. Tieto- ja viestintäteknologia ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti oppimistuloksia laskeva – negatiivinen – tekijä, vaan monimutkainen ja -ulotteinen muuttuja, jonka osa-alueet voivat myös nostaa oppimistuloksia. TVT:ssä on paljon potentiaalia sekä oppilaiden, että opettajien näkökulmasta, on siis tärkeää, että emme ennakkoluulojen lannistaa meitä.
Inka Palimo
” ICT – to use or not to use: Examining the impact of ICT use, format, and self-efficacy on students’ academic performance”