Tutkimuksen tausta
Positiivisessa psykologiassa pyritään selvittämään, miten elämä on kaikista eniten elämisen arvoista. Nykypäivän työn intohimon tutkimus myös pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena työn intohimo keskittyy nimenomaan työntekijän koettuun intohimoon työtä kohtaan. Intohimoksi yleisesti käsitetään aktiviteetti, jonka vuoksi on valmis ponnistelemaan, käyttämään aikaansa ja, joka koetaan merkitykselliseksi. Tässä tutkimuksessa työn intohimo jaettiin dualistisen mallin mukaisesti harmoniseen ja pakonomaiseen intohimoon, jotka eroavat toisistaan tavalla, joilla intohimo on sisäistetty osaksi identiteettiä. Harmonisesta intohimoa kokevat pystyvät säätelemään omaa sitoutumistaan intohimon kohteeseensa eivätkä koe siihen käytetyn ajan olevan pois muusta elämästä. Pakonomaisesti sisäistetylle intohimolle taas on tyypillistä ristiriita muun elämän kanssa ja esimerkiksi työhön käytetty aika koetaan tällöin taakkana. Aikaisemmin on myös ehdotettu, että työhyvinvointia ja yleistä hyvinvointia tulisi tutkia rinnakkain – onhan työ iso osa jokaisen elämää ja siihen liittyy useita kysymyksiä uravalinnoista eläköitymiseen. Työhyvinvoinnin ja yleisen hyvinvoinnin tarkastelu oli myös tämän tutkimuksen mielenkiinnon kohteena.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa työn intohimon profiileita suomalaisten työntekijöiden keskuudesta sekä tarkastella niiden yhteyttä yleiseen hyvinvointiin. Yleisen hyvinvoinnin muuttujina tutkimuksessa käytettiin elämäntyytyväisyyttä ja masennuksen oireita. Tutkimusaineistona tutkimuksessa käytettiin FinEdu tutkimuksessa vuonna 2020 kerättyä aineistoa. Tutkimukseen vastanneet olivat aineiston keräämisen aikaan 31–34-vuotiaita. Tutkimuksen analyysit toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin työn intohimon profiilit tunnistettiin käyttämällä latenttia profiilianalyysia, jonka jälkeen profiilien eroavaisuuksia tarkasteltiin kovarianssianalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset
Työn intohimon profiileita pystyttiin aineistosta tunnistamaan kolme: Harmonisen intohimon profiili (54,85 % vastanneista), Matalan intohimon profiili (30,55 % vastanneista) ja Korkean intohimon profiili (14,60 % vastanneista). Harmonisen intohimon profiilissa kuvaavaa oli korkea harmoninen intohimo ja matala pakonmainen intohimo. Matalan intohimon profiilissa sekä harmoninen, että pakonomainen intohimo olivat matalaa, kun taas korkean intohimon profiilissa molemmat olivat korkeat. Harmonisen intohimon profiilin koettu elämäntyytyväisyys oli korkeinta ja koetut masennuksen oireet matalinta. Matalan intohimon profiilissa taas koettu elämäntyytyväisyys oli matalinta ja koetut masennuksen oireet korkeimpia. Mielenkiintoista oli, että pienimmän ryhmän eli korkean intohimon profiilin vaihteluväli oli suurin, joka voi kertoa pakonomaiselle intohimolle tyypillisestä ristiriidasta intohimon kohteen ja muiden elämän osa-alueiden välillä. Yllättävää oli myös, että suurin osa suomalaisista työntekijöistä koki harmonista intohimoa työtään kohtaan, vaikka tutkimukseen vastanneita oli monilta eri aloilta sekä eri koulutustaustoista.
Pohdintaa
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella on parempi tuntea jonkinlaista intohimoa työtään kohtaan, kuin ei intohimoa ollenkaan. Intohimon laatua eli harmonisen ja pakonomaisen intohimon välisiä eroja ei voida kuitenkaan täysin sivuuttaa. Jo aiemmin on ehdotettu, että työhyvinvointia ja yleistä hyvinvointia tulisi tutkia rinnakkain ja myös tässä tutkimuksessa osoitettiin työhyvinvoinnin läikkyvän yleiseen hyvinvointiin. Seuraavaksi olisi mielenkiintoista tutkia työn intohimon ja yleisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä pitkittäisotannalla ja selvittää, että missä vaiheessa työuraa työn intohimo alkaa laskemaan. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, että kokeeko työntekijä ensin matalaa intohimoa vai heikkeneekö hyvinvointi, jonka myötä intohimo työtä kohtaan laskee.
Jukka Mäkinen
Työn intohimon profiilit ja niiden yhteydet hyvinvointiin