Matematiikkaa 1-3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen arjessa

Tutkimuksen taustaa

Matemaattiset taidot ovat tärkeitä lapsen koulumenestyksen sekä tulevan yhteiskunnassa toimimisen näkökulmasta. Matemaattiset ilmiöt näkyvät arjen toiminnassa, ja tämä korostuu entisestään nykyisessä teknologiakeskeisessä ympäristössämme. Jo pienillä lapsilla on havaittu eroja siinä, miten he havainnoivat ympäristön matemaattisia piirteitä. Tällöin toiset lapset saavat jo pienestä pitäen enemmän harjoitusta varhaisissa matemaattisissa taidoissa kuin toiset ja on riski, että koulun alkaessa taitoerot ovat suuria. Matematiikkaa olisikin tärkeää tuoda tutuksi varhaiskasvatuksessa jo pienille, 1–3-vuotiaille lapsille. Matemaattisten ilmiöiden tutkiminen pienten ryhmän kiireisessäkin arjessa mahdollistuu, kun opettajat tarttuvat arjen toiminnassa sekä lasten leikeissä esiintyviin matemaattisiin ilmiöihin ja lasten tekemiin matemaattisiin aloitteisiin ja lähtevät laajentamaan niitä.

Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Varhaisten matemaattisten taitojen tukemisesta pienillä, 1–3-vuotiailla lapsilla on toistaiseksi vähän tutkimusta. Halusin tutkimuksellani tuoda esiin näkökulmia siitä, miten varhaiskasvatuksen opettajat näkevät matematiikan opettajuuden 1–3-vuotiaiden lasten ryhmissä sekä tämän ikäiset lapset matematiikan oppijoina. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla kahdeksaa Uudellamaalla sijaitsevan kunnan varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelut olivat avoimia teemahaastatteluja, joiden tukena oli etukäteen tehty haastattelurunko. Analysoin haastatteluaineiston laadullista sisällönanalyysia sekä diskurssianalyysia hyödyntäen.

Tulokset

Haastatellut varhaiskasvatuksen opettajat kertoivat havainnoivansa matemaattisia ilmiöitä lasten kanssa monen eri arjen tilanteen ja toiminnan yhteydessä: pukemistilanteissa, ruokailuissa, wc-käyntien yhteydessä, leikeissä, peleissä, retkillä, lauluhetkillä, askarteluhetkillä, aamu – tai päiväpiireillä, ulkoilussa sekä erillisillä, matematiikkaan keskittyvillä toimintatuokioilla. Opettajat kertoivat tukevansa laskemisen taitoja, avaruudellista hahmottamista, luokittelua ja vertailua sekä ohjaavansa lapsia kiinnittämään huomiota ympäristön lukumääriin. Osa opettajista kertoi myös havainnollistaneensa lukukäsitteen rakentumista sekä sarjoittamista lapsille, ja osa taas näki nämä liian hankalina vielä tälle ikäryhmälle. Opettajat kuvailivat lapsia oppijoina osaavina, osaamattomina/ei vielä valmiina, innostuvina ja kiinnostuvina sekä aloitteellisina. Matematiikan opettajuuden opettajat kuvailivat tapahtuvan osana läsnäoloa ja vuorovaikutusta, tiedostettuna ja tiedostamattomana arjen matematiikan havainnoimisena sekä mahdollistamalla matematiikan oppiminen kaikille lapsille. Kaikki opettajat näkivät ryhmän toiminnassa sekä arjessa esiintyvien matemaattisten ilmiöiden havainnoimisen lasten kanssa tärkeämmäksi kuin erilliset, matematiikkaan keskittyvät toimintatuokiot. Haastatellut opettajat kuvailivat matematiikkaa arjen taidoksi. He kokivat, että matematiikkaa esiintyy joka paikassa ja joka puolella, jolloin matematiikan tuominen osaksi jo pienten ryhmän toimintaa on pääosin helppoa ja luontevaa.

Pohdintaa

Haastatellut opettajat näkivät varhaisten matemaattisten taitojen opettamisen tärkeäksi osaksi jo 1–3-vuotiaiden lasten toimintaa. Arki kuitenkin koettiin kiireiseksi ja opettajat kuvailivat joutuvansa tekemään valintoja sen suhteen, mitä ehditään tekemään. Arjen kiireen takia opettajat kokivat, että matematiikka olisi tärkeää osata nivoa osaksi ryhmien muuta toimintaa. Arjen matemaattisten ilmiöiden havainnointi tapahtuu haastattelujen perusteella osin tiedostamatta, jolloin se ei ole välttämättä riittävän suunnitelmallista. Opettajat näkivätkin tärkeäksi lisätä tietoisuutta arjen matematiikasta. Lisätutkimukset sekä niihin pohjautuva lisäkoulutus varhaisten matemaattisten taitojen tukemisen tavoista 1–3-vuotiaiden lasten ryhmissä voisivat tuoda lisää tietoa aiheesta myös varhaiskasvatuksen kentälle. Myös matemaattista ajattelua tukevan toimintaympäristön rakentaminen koettiin haasteelliseksi arjen kiireiden ja puutteellisten resurssien takia. Aiempien tutkimusten mukaan matematiikkaa on mahdollista tuoda jo pienille, 1–3-vuotiaille lapsille tutuksi juuri tarttumalla arjen matemaattisiin ilmiöihin sekä luomalla matemaattista ajattelua ruokkiva toimintaympäristö. Olisikin tärkeää, että tälle olisi varhaiskasvatuksen arjessa aikaa ja tilaa.

Emma Stenroos
”Matikka vois olla enemmän arjen taitoa” – Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä 1–3-vuotiaiden lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemisesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *