Misinformaation torjunnan lähtökohdat ovat osittain koulutuksessa, mutta koulutus on jäämässä jälkeen teknologisesta kehityksestä

Tutkimuksen taustaa

Vuosien varrella erilaiset huolet koskien misinformaation leviämistä sosiaalisen median välityksellä ovat osoittaneet tarvetta koulutuksen kehittämiseen. Misinformaatio, eli virheellinen, valheellinen ja harhaanjohtava tieto leviää sosiaalisen median verkkoalustoilla nopeasti ja laajalle, aiheuttaen monia yhteiskunnallisia lieveilmiöitä, kuten epäluottamusta instituutioita ja mediaa kohtaan. Koulutuksella ja kriittisen medialukutaidon opettamisella katsotaan olevan merkittävä rooli misinformaation torjunnassa. Kriittisen medialukutaidon tavoitteiden mukaan oppilaille tulisi kehittää valmiudet erottaa luotettava tieto epäluotettavasta tutkimalla esitettyjen väitteiden paikkanpitävyyttä tukevia taustoja, kuten tietolähteitä, kontekstia, rajausta, retorisia keinoja sekä tiedon ja tiedon tuottaneiden tahojen riippumattomuutta.

Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

On kuitenkin jokseenkin vielä epävarmaa, kuinka hyvin misinformaatiota voidaan torjua peruskoulujen arjessa nykyisten koulutusta ohjaavien resurssien ja rakenteiden pohjalta. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia luokanopettajilla on torjua misinformaatiota koulutuksen keinoin selvittämällä opettajilta itseltään, miten misinformaation torjuntaan tähtäävät toimet, kuten kriittisen medialukutaidon opettaminen toteutuu koulujen arjessa. Opetuksen järjestäjinä opettajilla on keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä, mutta opettajia on vielä toistaiseksi harvemmin tutkittu misinformaatiota koskevissa kysymyksissä. Tutkimusinaineisto koostui kuuden pääkaupunkiseudulla toimivan alakoulun opettajan teemahaastatteluaineistosta. Haastatteluissa käsiteltiin sosiaalista mediaa sekä misinformaatiota että koulujen arjen realiteetteja. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustulokset ja pohdintaa

Tutkimukseni tulosten mukaan luokanopettajat näkivät, että misinformaation torjunta tapahtuu koulujen arjessa parhaiten järjestämällä aikaa tutkia oppiailta esiin nousseita misinformaatioon liittyviä huolia, olemalla läsnä ja tukemalla oppilaiden dialogisuuden, tunne-elämän ja yhteenkuuluvuuden tunteen kehittymistä. Aikuiset ja etenkin opettajat nähtiin tärkeinä vastuuhenkilöinä misinformaation torjunnassa. Samalla kuitenkin haastatteluista ilmeni, kuinka misinformaation torjuminen kouluissa on hyvin pitkälti opettajan omista lähtökohdista, kuten riittävästä motivaatiosta ja osaamisesta kiinni.

Kaikin puolin tuli selväksi, että luokanopettajat ilmaisivat huolensa siitä, miten kaukana peruskoulutus niin oppimateriaaleineen kuin osaamistavoitteineen on lasten ja nuorten sosiaalisen median maailmasta. Koulutuksen kehittyy liian hitaasti suhteessa uusien teknologisten murrosten vaatimiin osaamisalueisiin ja lisäksi oppitunneilla ei aina hyödynnetä sosiaalista mediaa tarkoituksenmukaisesti kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa tavoittelevassa opetuksessa. Parhaimmillaan opetuksessa voisi yhä useammin hyödyntää lasten omia laitteita ja medioita, joiden avulla tutkia reaaliaikaisesti esiintyviä väittämiä yhdessä turvallisessa kouluympäristössä. Ennen kaikkea toivon, että misinformaation torjunnan kysymykset otetaan vakavasti tulevaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kehittämisessä.

Anni Rautiainen

Luokanopettajien näkemyksiä koulun mahdollisuukista opettaa lapset käsittelemään misinformaatiota

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *